Hapetuksessa kierrätetään happirikasta pintavettä syvänteisiin, joissa veden happipitoisuus on alhainen ja jotka ovat vaarassa muuttua hapettomiksi. Pohjan happitilanteen parantaminen vähentää fosforin liukenemista pohjasedimentistä. Tämän sisäisen kuormituksen vähenemisen lisäksi mm. pohjaeläinten elinolot paranevat ja hapekas vesikerros laajenee. Haittapuolena on alusveden lämpeneminen, joka voi mm. heikentää kalojen elinmahdollisuuksia pohjan lähellä.

Vesijärven Enonselän hapetus aloitettiin talvella 2007-2008 Myllysaaren syvänteessä. Syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin yhdeksän hapetinta, joilla syvännealuetta hapetettiin sekä kesällä että talvella. Vuonna 2018 hapetinten määrä vähennettiin viiteen ja kesähapetuksesta luovuttiin. Talvihapetuksesta luovuttiin talven 2019 jälkeen.

Kymmenen vuoden hapetuskokeilun aikana seurattiin aktiivisesti sen vaikutusta järven ekosysteemiin. Kokeilu paransi merkittävästi Enonselän syvänteiden happitilannetta ja niiden pohjaeläimistön elinmahdollisuuksia. Vaikutukset jäivät kuitenkin alueellisesti arvioituna melko suppeiksi.