1970-luvun alussa Vesijärvi oli tunnettu koko maan huonokuntoisimpana järvenä. Lahden kaupungin ja teollisuuden voimakas kasvu oli kuormittanut vesistöä niin paljon, että järvi oli pahasti likaantunut ja ekosysteemi kärsi. Vesi oli sameaa, rannat roskaantuneita ja vesielämä kärsi. Vesi haisi, särkikalat hallitsivat ja sinileväkukinnat olivat laajoja ja jokavuotisia. Järven virkistyskäyttöarvo oli monin paikoin olematon. Vesijärvestä oli tullut puhdistamattomien likavesien purkupaikkana jätevesijärvi.

Tänään Vesijärvi kimaltelee jälleen, mutta tällä kertaa se on enemmän kuin vain kaunis maisema. Se on symboli yhteisön voimasta ja sitoutumisesta, tarina siitä, miten pienillä teoilla voi olla suuri merkitys. Vesijärven tarina on meidän tarinamme. Se muistuttaa meitä siitä, että meillä kaikilla on vastuu ympäristöstämme ja siitä, että yhdessä voimme saavuttaa suuria asioita.

Pienistä pisaroista syntyy suuri järvi.