Työpajan ensimmäinen päivä huipentui hankkeen sidosryhmille suunnattuun kutsuvierastilaisuuteen 9.10 Lohjalla Meriturvassa. Tilaisuuden avasi Vihdin kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Anu Rajajärvi ja tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja vesistökunnostuksesta ja kalakannoista monesta eri näkökulmasta.
Kutsuvierastilaisuuden ensimmäinen puhuja, tutkiva journalisti Kukka Ranta kertoi maailman kalakantojen nykytilasta ja kalastuksen vaikutuksista Länsi-Afrikan valtioiden yhteiskuntiin. Koska yli 85 % maailman kalakannoista on ylikalastettuja, on tilanne jo hyvin vakava. Lisäksi Länsi-Afrikan valtiot kärsivät Euroopan ja Kiinan harjoittamasta laittomasta kalastuksesta. Onkin erityisen tärkeää huolehtia omien järviemme tilasta ja kalakannoista.Aiheesta on tarkemmin kerrottu kirjassa ”Kalavale”.
Kuva: Juhani Lusila
Tämän jälkeen vuorossa oli Helsingin yliopiston limnologian professori Jukka Horppila, joka kertoi vesistökunnostuksen haasteista. Erityisesti Hiidenveden kunnostuksessa hän on ollut paljon mukana, mistä hän puheenvuorossaan kertoi perusteellisemmin. Jokainen järvi vaatiikin omat yksilölliset kunnostusmenetelemänsä, joissa huomioidaan järven ekologinen historia ja kuormittavat tekijät, kalakannan nykytila, ja käytettävissä olevat resurssit.
Kansainvälistä ulottuvuutta työpajassa saatiin myös konsulttien Johan Forssbladin ja Heléne Annadotterin esityksestä Finjasjö ja Bosbarsjö järvistä, joissa hoitokalastuksella on saatu hyviä tuloksia. Johan Forssblad Regito Ab:sta kuitenkin teroitti esityksen lopussa että kaikki järvet ovat yksilöitä. ja saattavat vaatia räätälöityjä kunnostustoimia.
Lisäksi Kaj Loman Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä kertoi, että yhtenä haasteena on ollut saada vapaa-ajan kalastajat sitoutumaan Järvi Hoi – hankkeessa rakennettujen rysien testaamiseen, mutta testaukset ovat pääosin sujuneet hyvin.
Esitykset ovat katsottavissa Järvi hoi hankeen tapahtumat -sivuilla: www.hiidenvesi.fi/fi/jarvi_hoi_-hanke/tapahtumat.
Kuva: Kaj Loman
Varsinaisesti hoitokalastusmenetelmistä puhuttaessa viitataan yleensä niihin pyydyksiin, joita kalastajat käyttävät, niiden käyttötiheyteen ja ennen kaikkea vaikuttavuuteen. Nykyisellä menetelmäkehityksellä tulisi pyrkiä saamaan saaliiksi sellaisia kalalajeja ja -yksilöitä, joita ei nuottaamalla ja troolauksilla saada suurista parvista. Tai sitten yleensä on tarpeen miettiä, saavutetaanko hoitokalastuksella kaikkia niitä tavoitteita, joita sille on asetettu.
Kuva: Kaj Loman
Työpajan ydinsanomana oli hoitokalastuksen haasteellisuus järvien kunnostusmenetelmänä. Mikäli järveen kohdistuvaan ulkoiseen kuormitukseen ei voida merkittävästi vaikuttaa, ei välttämättä hoitokalastuskaan aina toimi riittävän tehokkaasti ravinteiden (fosforin) poistajana. Kalakantoihin oikein toteutetulla hoitokalastuksella on aina merkittävä, todennäköisimmin myönteinen, vaikutus, mutta ravinteita järvestä ei välttämättä saada riittävästi poistettua, jotta poistokalastus muuttaisi järvien ekologista tilaa.
Hankkeen näkökulmasta työpajaa pidettiin kuitenkin onnistuneena ja työpajan ansiosta ollaan taas lähempänä hankkeen lopullisia tavoitteita. Hoitokalastusmenetelmien testaaminen tulee jatkumaan taas keväällä 2014 Vesijärvellä ja Kymijärvellä, minkä jälkeen ollaan toivottavasti saatu riittävästi kokemuksia, joiden avulla hoitokalastuksen tulevaisuutta voidaan tarkemmin näillä alueilla pohtia.
