Hämeen ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen Paimelan Myllyojan kunnostamiseen. Myllyojalle rakennetaan tänä talvena 7-8 altaan kosteikkokokonaisuus, joiden avulla saadaan vähennettyä Vesijärveen kulkeutuvan typen ja fosforin määriä.
Myllyoja on virtaamaltaan kolmanneksi suurin Vesijärveen laskevista uomista. Näistä uomista 22:n veden laatua seurataan ja Myllyoja kuuluu sekä typen että fosforin osalta kahden kuormittavimman ojan joukkoon. Myllyoja laskee Paimelanlahteen, joka on Vesijärven heikkokuntoisimpia ja pisimmälle rehevöityneitä osia.
Monta pientä tuo saman hyödyn kuin yksi iso
Myllyojalla toteutetaan 7-8 altaan kosteikkoketjukokonaisuus, joka kattaa matkan kantatie 24:ltä Vaaniantien siltarumpuun asti. Hankkeella pyritään hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Paimelanlahteen.
Kosteikkojen ja altaiden rakentamisen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta ja sitoa kosteikkokasvillisuuden kautta veteen liuenneita ravinteita ennen kuin ne joutuvat järveen sitä rehevöittämään. Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Toimiakseen kunnolla kosteikon on kuitenkin täytettävä tietyt yläpuolisen valuma-alueen kokoon ja uoman virtaaman suuruuteen suhteutetut kokovaatimukset.
– Käytännössä tilanne on usein sellainen, ettei kosteikkoa ole mahdollista rakentaa ojan ja peltojen väliin riittävän suureksi. Siksi ojauomaan tehdään useita kosteikkoja peräkkäin, ja kootaan niistä yhtenä kokonaisuutena toimiva järjestelmä. Tällaisia kokonaisuuksia on rakennettu toistaiseksi vasta varsin vähän, kertoo ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä. .
Kohteesta tulee myös valtakunnallisesti kiinnostava esimerkki ja sitä voidaan käyttää esittelykohteena.
Kosteikon toimintaa seurantaan
Myllyojan kosteikkokokonaisuudesta on olemassa suunnitelma, jota ovat olleet tekemässä Vesijärvisäätiön lisäksi LimnoFin Oy, Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipiste sekä Suomen ympäristökeskus. Kun alue saadaan valmiiksi sen kuntoa ja syvennysosaan kertyneen lietteen määrää seurataan vuosittain.
– Arviomme mukaan noin kolmen vuoden päästä altaan syvennysosa tyhjennetään, jolloin todetaan miten paljon maa-ainesta kerääntyy. Maa-aines ajetaan pelloille painanteisiin. Kosteikon ympärille tulee suojakaista, sanoo Mäkinen.
Myös vesi- ja kosteikkokasvien leviämistä seurataan.Kosteikkoketjun rakentamisella on pitkäkestoisia vaikutuksia. Järjestelmä voi toimia oikein hoidettuna vuosikymmeniä.
Vesiensuojelun lisäksi kosteikoista koituu muutakin hyötyä. Kosteikkoa voi käyttää kasteluvesialtaana tai ravunkasvatukseen. Kalalammikkona kosteikon käyttö ei ole ristiriidassa vesiensuojelun kanssa, jos varsinaisia kalarehuja ei käytetä. Kosteikon perustaminen hyödyttää vesilintuja ja muita kosteikoista riippuvaisia lajeja, sekä kasveja että eläimiä. Vesilinnut voivat ruokailla kosteikossa ja rakentaa kasvillisuuden suojaan pesiään. Metsästäjät voivat saada kosteikosta oivan metsästyspaikan, erityisesti syysmuuton aikaan suuri kosteikko houkuttelee vesilintuparvia. Linnustollisesti arvokasta kosteikkoa voi hyödyntää myös matkailumielessä, jos sille rakennetaan esim. lintutorni.
Myllojan kunnostuksen kokonaiskustannuarvo on 51 500 euroa, Hämeen ELY-keskus on myöntänyt työlle 70 % tuen EAKR-varoista. Loppurahoituksesta vastaavat Vesijärvisäätiö ja alueen maanomistajat, jotka huolehtivat mm. raivauksesta ja maanajosta.
Lisätietoja: Heikki Mäkinen, heikki.makinen(at)vesijarvi.fi, 040 5148513
