Vesijärvisäätiön hallituksen mielestä Lahti Energian on syytä muokata lupahakemustansa niin, ettei uuden voimalan toiminta aiheuta vaaraa Vesijärvelle. Cleantech-kaupungin konserniyhtiönä Lahti Energialla on oltava erityisen korkea moraali ympäristöasioissa.
– Todellista ympäristöstä välittämistä ei ole se, jos ilmapäästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden kustannuksella aiheutetaan vesistöille vaaraa, sanoo Vesijärvisäätiön hallituksen ja Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari.
– Vesijärvisäätiö ei halua olla mukana kantamassa sitä taakkaa ja katsomassa sivusta sitä jälkipolville aiheutuvaa harmia, jonka Enonselän sulfaattikuorman dramaattinen lisääntyminen voi aiheuttaa. Pienikin lisäkuormitus saattaa kääntää veden tilan kehityksen jälleen huonompaan suuntaan. Tulemme tekemään voitavamme, jotta tämä uhka ei toteudu, Mika Kari jatkaa.
Lahti Energian Kymijärvi III –voimalaitoksen ympäristölupahakemuksessa esitetään, että voimalan savukaasujen lämmöntalteenotto voitaisiin tehdä ns. märkämenetelmällä. Prosessissa muodostuisi lauhdevettä keskimäärin 60 m3/h. Lauhdevesi johdettaisiin Joutjoen kautta Vesijärveen. Tästä aiheutuisi jo julkisuudessa esitetty noin miljoonan kilogramman vuotuinen sulfaattikuormitus. Sulfaatin lisäksi prosessissa syntyisi muutakin lisäkuormitusta.
Enonselän elpyminen vaarantuu
Enonselän veden tilan kehitys on ollut mittavien hoitotoimien ansiosta viime vuodet varsin suotuisaa. Vuosikymmenten ajan jätevesien purkualtaana oleva selkä on kuitenkin edelleen herkkä ja haavoittuva. Enonselän syvänteiden hapetuksella on saatu parannettua pohjien happitilannetta. Hapellisissa oloissa vedessä oleva fosfori sitoutuu pohjassa olevaan rautaan, eikä ole vapaana levien käytettäväksi.
– Jos Enonselälle tuodaan suuret määrät sulfaattia, se ottaa fosforin paikan rautaan sitoutujana ja fosfori vapautuu levien ravinnoksi. Enonselän uusi rehevöitymiskierre on sen jälkeen valmis alkamaan, arvioi Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.
Sulfaattipitoisuuden kasvun välillisenä seurauksena muodostuu myös rikkivetyä, joka on jo pieninä pitoisuuksina vesieliöstölle myrkyllistä ja joka kiusaa järven käyttäjiä mädän kananmunan hajuisina kuplina.
Vesijärven kunnat ja alueen elinkeinoelämä ovat yhdessä laajan talkootoimijajoukon kanssa sijoittaneet runsaasti rahaa ja työtä Vesijärven hoitoon. Vesijärvi on saatu kunnostettua pilaantuneesta järvestä vuosi vuodelta yhä paremmassa kunnossa olevaksi virkistyksen lähteeksi. Työtä on kuitenkin vielä paljon edessä. Viimeisimmän ekologisen luokituksen mukaan koko Vesijärvi kuuluu tyydyttävään luokkaan. Sulfaattikuormitus tekisi Vesijärven tilan nostamisen vesienhoitolain mukaiseen tavoitteeseen, hyvään luokkaan yhä vaikeammaksi – ellei mahdottomaksi.
– Mistä löytyvät jatkossa kunnostuksen maksajat, jos yksi keskeinen toimija lyö muita korville, kysyy Vesijärvisäätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja Jouko Kemppi, joka haastaa jokaisen tilanteesta huolestuneen toimittamaan näkemyksensä tiedoksi. Kaiken tehdyn työn jälkeen emme voi jäädä sivustakatsojiksi. Nyt on kaikkien toimittava yhdessä.
– Aivan kaikki kivet tullaan tarvittaessa kääntämään, jotta sulfaattikuorma saadaan torjuttua, Kemppi vakuuttaa.
Lisätietoja:
Vesijärvisäätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Kari, 050 3985601, mika.kari@eduskunta.fi
Ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen, 040 5148513, heikki.makinen@vesijarvi.fi
