Vesijärven hoidon keskeisiin tavoitteisiin kuuluu monipuolinen kalasto, jossa kalastettavaksi sopivia petokaloja on runsaasti. Runsas petokalasto voi osaltaan auttaa myös vähentämään levähaittoja rajoittamalla särkikalakantojen ja kuoreen runsastumista, joiden tuotanto on rehevöityneessä järvessä suurempaa kuin luontaisesti. Normaalisti esimerkiksi kuha syö neljä kiloa pientä kalaa kasvaakseen yhden kilon, joten petokalaistutuksilla voisi olla mahdollista lisätä saalistusta jopa siinä määrin, että niillä korvattaisiin merkittävä osan hoitokalastuksesta. Petokalasaaliinkin mukana poistuu ravinteita, joten petokalasaaliin kasvattaminen kestävällä tavalla lisäisi ravinteiden poistumaa järvestä.
Petokalarahaston tarkoituksena on vahvistaa Vesijärven petokalakantoja (esim. taimen, järvilohi, ankerias, kuha ja hauki) ainakin istutuksilla ja mahdollisesti muillakin petokalakantoja tukevilla toimilla. Vesijärvellä ongelmana istutuksissa on mm. vesialueiden omistuksen ja rahoituksen pirstaleisuus, minkä vuoksi petokalojen istutuskokonaisuus ei ole kovin suunnitelmallinen ja istutusten yksikköhinnat ovat suhteellisen korkeita.
Vesijärven kalastusalue käsitteli vuosikokouksessaan alustavasti ajatusta petokalarahaston perustamisesta Vesijärvelle. Kalastusalueen hallitus jatkaa rahaston suunnittelua yhdessä Lahden ympäristöpalveluiden kanssa. Tavoitteena on pyrkiä käynnistämään toiminta ensi vuoden alussa. Rahaston toiminta perustuisi suurimmalta osalta vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja yhtenä tavoitteena olisi saada vesialueen omistajia tekemään petokalaistutuksia keskitetysti.
Lisätiedot:
Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi
Lahden ympäristöpalvelut
matti.kotakorpi(at)lahti.fi
050-5391696
