Enonselän ulapan eläinplanktonin biomassa väheni 2010-luvun taitteessa lähes puoleen aiempaan verrattuna, mutta on viime vuosina alkanut jälleen kasvaa etenkin 10 m syvemmissä vesikerroksessa. Tätä kasvua selittää hankajalkaisäyriäisten ja pienikokoisten vesikirppujen runsastuminen. Samaan aikaan leviä on ollut suhteessa niitä laiduntaviin vesikirppuihin melkein kaksinkertaisesti edeltäviin kahteen vuosikymmeneen verrattuna. Eläinplanktonin kyky säädellä levämääriä on siis heikentynyt, mikä johtuu suurikokoisten, leviä tehokkaasti suodattavien vesikirppujen vähenemisestä. Vesikirppujen yksilökoko on pienentynyt ja varsinkin avainlaji Daphnian aikuiset yksilöt olivat vuonna 2017 pienempiä kuin koskaan Vesijärven eläinplanktontutkimuksen aikana. Kasvukaudella 2017 vesikirppujen laskennallinen suodatusteho oli keskimäärin 13 % vesimassasta päivässä, kun se 1990-luvun lopulla oli noin 30 %. Suurten vesikirppujen jo useita vuosia jatkunutta ahdinkoa selittävät ravintoarvoltaan heikkolaatuisen levien osuuden kasvaminen Enonselän kasviplanktonyhteisössä sekä viime vuosina myös ylitiheä kuorekanta, joka saalistaa eläinplanktonia.
Kuva Kirsi Kuoppamäki.
Tutustu myös raporttiin Eläinplanktonyhteisön pitkäaikainen kehitys ja vuoden 2017 tilanne Vesijärven Enonselän ulapalla.
Lisätiedot:
Kirsi Kuoppamäki
dosentti
Helsigin yliopisto
puh. 040 567 9097
kirsi.kuoppamaki(at)helsinki.fi
www.helsinki.fi/urbanecosystems, www.helsinki.fi/fifth-dimension
