Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja MTK Häme luovuttivat Päijät-Hämeen ympäristöystävällinen tila -tunnustuksen tänään Liisa ja Kari Känkäselle.
Känkästen Peltokallion tila sijaitsee Sylvöjärven lähellä Lahden Uusikylässä. Tilalla on tehty työtä lähijärven hyväksi vuosikymmeniä. Vesijärvisäätiön Irma Peltolan mukaan tunnustuksen yhtenä tärkeänä myöntöperusteena olikin pitkäjänteinen, aktiivinen ja oma-aloitteinen työ Sylvöjärven hyväksi.
MTK Hämeen Päivi Rönni totesi, että tiloilla tehdään arjessa paljon työtä ympäristön hyväksi, jota ei aina huomata arvostaa. Nyt palkittu tila on hieno esimerkki monipuolisesta ympäristötyöstä, kosteikkorakentamisen ja vesi- ja viemärilinjojen edistämisen lisäksi ympäristötekoja ovat tilan luonnonlaitumet, peltojen runsas talviaikainen kasvipeitteisyys, suojakaistat ja karjan ylläpitämä luonnon monimuotoisuus. Kesällä lihakarja pitää rantamaiseman kunnossa.
”Kaikkea pitää järven hyväksi tehdä”
– Sylvöjärvi on matala, rehevä ja veden virtaamat ovat pieniä. Sinilevää ei ole, mutta vesi on sameaa, kertoo Kari Känkänen.
Kari Känkänen on ollut mukana Sammalsillansuon kosteikkoalueen rakentamisessa, hoitokalastuksessa, vesikasvien niitossa, niittojätteen peltolevityskokeilussa ja erilaisissa Sylvöjärven uimarannan talkoissa pitkään.
– Uomia veden kulkea tehtiin mataliin osiin ranta-alueille jo 1990-luvulla, kertoo Känkänen.
Yhteistyökumppaneina ovat olleet Nastolan kunta, Lahden ympäristöpalvelut, kyläläiset, Nastolan kalastusalue, Nastola-seura ja Uudenkylän riistamiehet.
Suurin ponnistus oli 11 kiinteistön kattavan vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen vuosina 2004-05. Suunnitelman teki kunta, mutta kaikesta muusta vastasivat kyläläiset. Linjaa syntyi kolme kilometriä ja pumppukaivoja kaksi. Miehiä oli 4-5 talkoissa päivittäin vajaan vuoden ajan. Ruokailukin hoidettiin talkoilla, syömässä käytiin aina työmaan lähimmässä talossa.
Kosteikko sitomaan ravinteita
Viime syksynä valmistunutta Sammalsillansuon kosteikkoaluetta suunniteltiin jo vuonna 2000 yhdessä Kymen vesipiirin kanssa, mutta toteutukseen päästiin vasta viitisentoista vuotta myöhemmin. Hidasteita oli monenlaisia rahoituksesta valituksiin ja huoleen viitasammakoiden säilymisestä. Lopulta Nastolan ja Lahden kuntaliitoksen jälkeen Lahden kaupunki rakennutti kosteikon.
Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi Lahden ympäristöpalveluista kertoo, että talkootyötä kertyi rakentamisen aikana noin 1500 tuntia. Puiden kaatamista, raivausta, maan ajoa ja tasoittamista. Talkootyön suuri määrä oli pitkälle Kari Känkäsen ansiota, joka oman tekemisen lisäksi sai kylältä muutkin mukaan.
Kari Känkänen toeteaa, että kosteikko on tarpeen sitomaan viidestä laskuojasta irtoavaa maa-ainesta. Kotakorpi täydentää, että kahden hehtaarin kokoisella kosteikolla on mahdollista saavuttaa jopa 30 % vähenemä Sylvöjärveen päätyvien ravinteiden määrissä.
– Se saattaa olla ratkaiseva järven tilalle.
Känkästen tilalla viljellään ohraa ja kauraa sekä säilöheinää omille lihamulleille ja lähiseudun hevosille. Tila luopui maidontuotannosta kaksi vuotta sitten. Peltoa tilalla on 50 ha, josta osa on luonnonlaitumia. Niitä ei ole lannoitettu 25 vuoteen. Suojavyöhykkeitä vesistöjen reunoilla on 3 hehtaaria.
Liisa ja Kari Känkänen toeavat, että linnut ainakin pitävät altaasta. Nyt siellä pesii joutsenpari ja sorsien määrä on lisääntynyt. Viitasammakkojakin hyppeli keväällä rantapellolla asti.
Taustaa
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja MTK Häme jakoivat toista kertaa ympäristöystävällisen tilan tunnustuksen Päijät-Hämeeseen. Tunnustuksen tavoitteena on tuoda esille erityisesti vesistöjen kannalta hyviä ratkaisuja ja toteutettuja käytännön toimenpiteitä. Tunnustus luovutettiin osana Vesijärvi-.viikkoa 2018. Tänä vuonna palkinnon, liikuntalahjakortin Vierumäelle, lahjoitti Fazer Mylly Oy.
Vuonna 2015 palkinnon saivat Jenni ja Juha Ruotsalainen Hollolan Paimelasta panoksestaan Myllyojan kosteikkoketjun toteuttamisessa.
Kuva: Mieluisan asian eteen löytyy kyllä innostusta ja voimia toimia, toteavat palkitut Liisa ja Kari Känkänen Sammalsillansuon kosteikkoaltaan äärellä.
