Yläjuoksulla asiat kuntoon – Vesijärvi on kilpailuetumme ja alueemme voima

Kirjoittaja Pekka Kotiaho on yritysjohtaja, kunnallispäättäjä

ja kansainvälisesti vaikuttunut luontopalveluiden kuluttaja.
Lahden seudun ja Päijät-Hämeen viehätys kumpuaa luonnosta ja sen rauhasta. Tänä kuumana kesänä järvet ovat olleet meille vilvoituksen lähteenä, erityisesti ne, joita levä ei ole hallinnut. Voi olla, että tällaiset nautinnolliset kesät vain yleistyvät.  Tällöin meille Lahdessa ja Hollolassa korostuu Vesijärvi virkistyksen lähteenä. Alueemme kilpailukyvylle on siis ensiarvoisen tärkeää, että vuosia Vesijärven paranemisen eteen tehty työ jatkuu. Yhdessä järven kehityksen ymmärryksen lisäämiseksi tehtyä työtä on jatkettava.
Tuon työn vaikutukset tulevat yläjuoksulta, yläjuoksulta niin veden virtaamisessa järveen kuin päätösten tekemisessä järven kunnon tutkimisen rahoituksesta sekä omista kulutustottumuksistamme.
Jo nyt Vesijärvi-säätiöön on kumuloitunut ainutlaatuinen tieto järven edesottamuksista meidän ihmisten vaikuttaessa järvisysteemin toimintaan. Tässä kuin muussakin tutkimuksen ja tieteen tekemisessä taitaa olla niin, että aluksi luulemme tietävämme jotain, mutta työmme kautta opimme tuntemaan ainakin osan siitä, mitä emme tiedä. Tilanne on siis huomattavasti parempi kuin se, että emme tiedä, mitä emme tiedä. Kunpa kertynyttä tietoutta ja aineellisia oikeuksia käytettäisiin tehokkaasti ja hyödynnettäisiin laajasti! Niillähän voisi jopa tienata uutta rahaa tutkimukseen!
Ymmärrämme, että järveen virtaava vesi pitää hallita jo yläjuoksulla, jotta järven ja sen alajuoksun kunto kohenee. Näin tehden kannamme myös vastuuta Itämeren tilasta vaikuttamalla yläjuoksulla Vesijärveen, kohentamalla rakkaan järvemme tilaa. Ajattelemmeko tätä usein? Olisi syytä, sillä näin paikallisesti tehtävä työ kytkeytyy kansallisiin ja kansainvälisiin ponnistuksiin. Tekemällä työtä täällä Päijät-Hämeessä osallistumme siis naapureidemmekin elämän laadun parantamiseen. Aika hienoa, vai kuinka?
Toisaalta myös Vesijärven kehittämistyön intensiteetti ratkaistaan yläjuoksulla, siellä, missä rahoituksesta päätetään. On lyhytnäköistä edes kyseenalaistaa rahoitus. Sitä järveä ympäröivien kuntien täytyisi vain kasvattaa. Rahoituksesta on siis huolehdittava päätöksenteon yläjuoksulla. On saatava kaikkien Vesijärvisäätiön toimintapiirissä olevia järviä ympäröivien kuntien sekä virkakoneisto että poliittiset päättäjät valtuustoissa ja kunnanhallituksissa pitämään itsestäänselvyytenä, että jokainen Vesijärven kunnon parantamiseen varattu euro on sijoitus. 
Sijoituksen tuntee siitä, että se tuo itsensä takaisin moninkertaisesti alueellemme. Onhan järvi vetovoimatekijä ja vesiväylä, joka ei saa puuroutua meriemme tavoin lämpimänäkään kesänä.
Meille suomalaisille järvet ja puhdas vesi ovat ehkä liiaksi itsestäänselvyys. Vaan näin ei ole niille, jotka saamme maahamme vierailulle puhtaan luontomme vuoksi. Heitä tulee olemaan moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.
Olemme siis kukin yläjuoksulla päättäessämme, kuinka vettä ja järveä käytämme ja keitä päättäjiksi valikoimme. Älkäämme lutratko vettä. Vaatikaamme vesilaitokseltamme, että hanoista tuleva vetemme pesee tehokkaasti saippuan pois, mitä se ei nyt tee verrattuna vaikkapa Etelä-Savon vesiin. Näin saamme veden kulutuksen pienemmäksi ja suurempi osa per lurjus pääsee virtaamaan puhtaana ja käyttämättömänä pohjavetenä Vesijärveen.
Jatketaan siis yhdessä Vesijärvemme eteen tehtävää työtä. Tähän on kiinnostusta ja halua, olihan kesäkuussa Sibeliustalossa tupa täynnä Vesijärvisäätiön ja alueemme Rotary-klubien yhdessä järjestämässä keskusteluillassa. Keskitetään voimamme ja annetaan asiantuntijoille rahoitus ja työlle teho ja pitkäjänteisyys. Luonto jaksaa aina yllättää, eikä tunne hyppäyksellisiä muutoksia. Siksi sen kanssa työskentely onkin niin antoisaa.
Kiitos tehdystä työstä ja voimia tulevaan. Tuetaan työtä aidosti ja jatkuvasti.