Avovesikauden vesistöseurannan alkaminen on yksi kevään merkki. Kahdeksan automaattiasemaa ovat jälleen paikoillaan.
Vesijärven kolme järviasemaa, neljä oja-asemaa ja Kymijärven asema ovat taas mittaamassa vedenlaatua. Jokainen kiinnostunut voi seurata tuloksia internetissä. Asemat mittaavat vedenlaatua kerran tunnissa ja lähettävät tulokset internettiin kerran vuorokaudessa. Järvillä seurataan happipitoisuutta ja lämpötilaa useammalta syvyydeltä ja pinnanläheisyydestä lisäksi levän määrää kuvaavaa klorofyllipitoisuutta. Ojilla seurataan lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja sameutta sekä pinnankorkeutta. Sähkönjohtavuus on erilaisten ionisoituneiden aineiden summa, sameudesta saadaan laskettua ojien fosforikuorma ja pinnankorkeudesta saadaan selville ojien virtaama.
Kuva: Vesijärven ja Kymijärven mittauslauttojen lisäksi ojavesiä on seurannassa neljässä eri kohteessa (kuva Priidu Pae, LYP).
Vesistökunnostukset vaativat onnistuakseen tarkkaa tietoa veden laadusta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Näytteenotolla on käytännössä mahdollista saada ajallisesti harvoja mittaustuloksia, jolloin tärkeitä muutoksia voi jäädä havaitsematta. Automaattiasemien laadunvarmistus vaatii vertailu- ja kalibrointinäytteiden ottamista ja huoltokäyntejä, mutta mittausmääriä voi kasvattaa hyvinkin suuriksi ilman kustannusten kasvua samassa suhteessa. Valitettavasti mittaustekniikka ei vielä mahdollista suoraa fosforimittausta kentällä. Fosfori on keskeisin ravinne rehevöitymisessä. Ojavesissä fosfori on kiinnittyneenä kiintoaineeseen, joten sameusmittauksilla päästään riittävän hyvään käsitykseen fosforikuormituksesta.
Järviasemat on asennettu keskeisten syvänteiden kohdalle, jolloin on mahdollista havaita huonoimmat happitilanteet. Sekä Vesijärvellä että Kymijärvellä pohjanläheinen vesi on hapetonta loppukesällä ja -talvella. Vesijärven Enonselällä syvänteitä hapetetaan talvella ja Kymijärvellä tutkitaan mahdollisuutta poistaa hapettomasta alusvedestä sinne pohjasta liukenevaa fosforia rannalle rakennetulla käsittelyjärjestelmällä, jonne vettä pumpataan. Asemat ovat tärkeä osa näiden kunnostusmenetelmien toimivuuden seurantaa.
Viime vuosista poiketen Vähäselälle ei asennettu automaattiasemaa, vaan sillä tullaan jatkossa seuraamaan Porvoonjoen vedenlaatua Lahden alapuolella. Pikku-Vesijärven läheisyydessä olleet kaksi hulevesien seuranta-asemaa siirrettiin Hennalaan. Hennalassa tullaan jatkossa käsittelemään biosuodatuskentässä ja kosteikossa Lahden keskusta-alueen hulevesiä. Automaattiasemat seuraavat järjestelmään tulevaa ja sieltä purettavaa käsiteltyä hulevettä.
Lisätietoja:
Ismo Malin
Lahden ympäristöpalvelut
vesiensuojelupäällikkö
ismo.malin@lahti.fi
050 5259579
