Nyt valmistuneiden vuosien 2016-2018 seurantatulosten mukaan Haritunjoen, Myllyojan ja Purailanviepän aiheuttama kuormitus Vesijärveen vaikuttaa aiemmin arvioitua pienemmältä.
Vesijärven ulkoista kuormitusta seurataan muun muassa Vesijärven lasku-uomiin asennetuilla jatkuvatoimisilla vedenlaadun mittareilla. Jatkuvatoimisen mittauksen ansiosta saadaan aiempaa tarkempi kuva Vesijärveen tulevan kuormituksen vaihtelusta vuosi- ja päivätasolla, mikä on tärkeää tietoa Vesijärven tilassa havaittavien muutosten tulkitsemiseksi. Mittareita on asennettu Haritunjoelle sekä Myllyojalle, jotka ovat Vesijärven lasku-uomista kooltaan suurimmat ja kuormittavimmat. Myös Purailanviepän laskeutusallasjärjestelmään on asennettu kaksi mittausasemaa. Myllyojalla ja Purailanviepällä asemat ovat olleet vuodesta 2011 lähtien ja Haritunjoella vuodesta 2013 eteenpäin.
Vesijärven ulkoista kuormitusta on tutkittu ojavesinäytteisiin perustuvan seurannan avulla. Sen tulosten perusteella vuonna 2015 arvioitiin Vesijärven ulkoisen kuormituksen vähennystarpeeksi 8-35 % sen hetkisestä tasosta. Vuonna 2016 valmistuneessa pro gradu –työssä kuormituksen vähentämistarpeen arvioitiin kuitenkin olevan pienempi, ja myös nyt julkaistun uusimman Haritunjokea, Myllyojaa ja Purailanviepää tarkastelevan kuormitusraportin tulokset puoltavat arvioitua pienempää vähennystarvetta. Näiden tulosten pohjalta nykyinen kuormitus saattaisi osittain jopa alittaa hyvän tilan saavuttamisen kannalta kriittisen kuormitustason.
Vuosien 2016-2018 tulokset viittaavat ulkoisen kuormituksen olevan aiemmin arvioitua pienempää, mutta tutkimukseen liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Tutkituilla valuma-alueilla kuormituksen voi olettaa vähentyneen pitkällä aikavälillä, vaikka jatkuvatoimista mittausta ei ole tehty ennen vuotta 2011. Mahdollisia syitä ovat esimerkiksi viljelykäytäntöjen muutokset. Mikäli tutkimuksen antama tulos pienentyneestä ulkoisesta kuormituksesta on todellinen, tulee vähentynyt kuormitus näkymään viiveellä. Viime vuosina Vesijärven vedenlaadussa ei ole havaittu selviä muutoksia, mikä saattaa johtua kuormituksen vähenemisen hitaasta vaikuttavuudesta ja järven sisäisen kuormituksen arvioitua suuremmasta merkityksestä.
Mittaukset osa kuormitusseurantaa
Lahden ympäristöpalvelut vastasi raportin aineistona käytetyn mittausdatan keräämisestä osana Vesijärven kuormitusseurantaa. Haritunjoen ja Myllyojan virtaamatietoina käytettiin WSFS – VEMALA mallinnettuja päivävirtaamia ja Purailanviepän virtaamat laskettiin Myllyojan virtaamista valuma-alueiden suhteena. Kuormitusraportin tarkasteluajanjaksona olivat vuodet 2016-2018.
Vuosittaiset mittausjaksot sijoittuivat aina avovesikaudelle huhtikuun ja marraskuun väliselle ajalle. Vuosi 2017 oli kaikilla uomilla kuormittavin, johtuen todennäköisimmin suuresta sadannasta. Haritunjoen päiväkohtainen maksimikuormitus tuolloin oli 12 kg ja koko vuodelta fosforia kertyi lähes tuhat kiloa. Myllyojalla päiväkohtainen maksimikuormitus vuonna 2017 oli hieman alle 10 kg ja koko vuoden kuormitus oli lähes 700 kg. Tarkastelujakson 2016-2018 suurin päiväkohtainen kuormitus Myllyojalla mitattiin vuonna 2016, jolloin se oli lähes 20 kg. Vuosi 2018 oli kuormituksen jakautumisen suhteen melko tasainen kaikilla uomilla eikä kevät- tai syyshuippujen lisäksi esiintynyt muita merkittäviä kuormitushuippuja.
Purailanviepällä on kaksi mittausasemaa, yksi altaiden yläpuolella ja toinen alapuolella. Näin voidaan seurata altaiden kykyä sitoa fosforia. Tulosten perusteella altaat sitovat fosforia, mutta määrät ovat melko pieniä, vain kymmenisen kiloa vuositasolla. Purailanviepän kuormitus on paljon pienempää kuin Haritunjoen ja Myllyojan. Koko vuoden fosforikuormitus on alle 150 kg ja päiväkohtainen maksimikuormitus on jäänyt tarkastelujakson aikana joka vuosi alle kuuteen kilogrammaan. Keskimäärin päiväkohtainen kuormitus pysyy alle yhdessä kilogrammassa kevät-, syksy- ja sadantahuippuja lukuun ottamatta.
Raportti löytyy kokonaisuudessaan linkin takaa:
Jatkuvatoiminen kuormitusseuranta Vesijärven valuma-alueella 2016-
2018
Valokuva: Priidu Pae, LYP
Lisätiedot:
Janika Nyberg
janika.nyberg(@)lahti.fi
projektisuunnittelija
Lahden kaupunki
Matti Kotakorpi
matti.kotakorpi@lahti.fi
vesiensuojelusuunnittelija
050 539 1696
Lahden ympäristöpalvelut
