Valvonta on tärkeä osa kala- ja rapukantojen kestävää käyttöä. Kalastuksessa tulee noudattaa sitä koskevia määräyksiä ja luvat pitää olla kunnossa.
Vesijärven ja Nastolan pienjärvien kalastuksenvalvojat pohtivat yhteispalaverissa valvonnan käytäntöjä Hämeen poliisin kanssa.
– Päivitettiin osaamista ja suunniteltiin yhdessä poliisin kanssa pidettäviä valvontapäiviä, kertoi toiminnanjohtaja Joonas Rajala Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksesta.
Valvonta vaatii hyvää osaamista eri kalalajeista, kunkin kalastusalueen pyyntirajoituksista ja alan säännöksistä. Esimerkiksi verkoista tarkastetaan solmuväli, onko verkon merkintä säädösten mukainen, kalastajan tiedot ja pyydyksen lupanumero. Laiton pyydys voidaan nostaa ylös ja viedä erikseen määriteltyyn talteenottopaikkaan. Kalastajilta tarkistetaan, onko kalastonhoitomaksu suoritettu ja onko pyyntiluvat kunnossa. Myös saalis voidaan tarkistaa.
Kalastuksenvalvojat ovat suorittaneet valvojan kokeen, joita järjestää ELY-keskus. Lisäksi heillä on vesialueen omistajan antama valtuutus työhön.
Poliisin mukaan he tavoittavat Vesijärvellä vuosittain tehtävissä tarkastuksissa 200-300 kalastajaa, joista noin joka kuudennelta puuttuu jopa kalastonhoitomaksu. Jotta kalastuslupa voidaan tarkastaa, pitää myös kalastajan henkilöllisyys voida varmistaa.
-Tapauskohtaisesti voimme ohjeistaa ostamaan kalastusluvan. Moni maksaa puuttuvan luvan älykännykällä odottaessamme, toteaa vanhempi konstaapeli Kalle Marttila Hämeen poliisista.
Uudet laittoman saaliin korvausarvot puhuttivat
Kalakantojen hoidossa pyritään vahvistamaan uhanalaisia kalakantoja myös istutuksin. Jotta työ ei menisi hukkaan valvotaan, että eri lajien pyyntiin asetettuja rajoituksia, kuten alamittoja ja rauhoitusaikoja noudatetaan. Jos ei-kalastettavaksi säädetty kala saadaan pyydykseen, se tulee välittömästi vapauttaa, on se elävä tai kuollut. Kalan talteenotto saattaa tästä kesästä alkaen aiheuttaa merkittävän korvausvelvollisuuden.
– Esimerkiksi rasvaevällisen taimenen arvoksi sisävesissä on määritelty 2440 euroa ja jokiravun pyynti rauhoitusaikana aiheuttaa 50 euron sanktion ravulta, sanoo kalastusbiologi Ilkka Vesikko Hämeen ELY-keskuksesta.
Käytännössä muutoksia itse kalastamiseen ei ole tullut, vaan uudistus mahdollistaa tuntuvat rahalliset sanktiot laittomasta saaliista.
Valvontalomakkeeseen merkitään tällaisissa tapauksissa lisätietoihin perusteeksi suojeluarvo. valvoja voi myös kuvata laittoman saaliin. Tapaukset siirtyvät poliisille syyteharkintaan.
Vanhempi konstaapeli Kalle Marttila kuitenkin huomauttaa, että kalastuksen valvonnassa valvojalla on myös neuvonnallinen ja opastava rooli ja mahdollisuus tapauskohtaisesti miettiä, miten tilanteessa menettelee.
Faktaa menettämisseuraamuksesta
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista. Asetus liittyy 1.5.2019 voimaan tulleeseen kalastuslain muutokseen, jonka mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana. Suojeluarvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Arvojen määrittely perustuu suojelun tarpeeseen, uusiutumiskykyyn ja lisääntymisikäisen kannan kokoon.
Jos saaliiksi tulee vahingossa pyyntimittojen vastainen ja/tai rauhoitettu uhanalainen kala, se on välittömästi laskettava takaisin veteen, vaikka se olisi kuollut.
Kalastuslain uuden menettämisseuraamuksen ja asetuksella vahvistettujen suojeluarvojen tuomitseminen valtiolle menetettäväksi tulee kyseeseen vain niissä tapauksissa, joissa kalastaja on vastoin lakia ottanut saaliiksi asetuksessa mainitun uhanalaisen kalan. Rauhoitusaikojen ulkopuolella pyyntimitan täyttäviä uhanalaisiksi luokiteltuja kaloja on sallittua pyytää lain sallimissa rajoissa.
Käytännössä Vesijärvellä voisi korvausarvo tulla kyseeseen rauhoitetun, luonnonvaraisen taimenen (ehjä rasvaevä) kohdalla, jolle on määrätty 2440 euron korvausarvo. Istutetuille taimenille (leikattu rasvaevä) on määritetty 260 € korvausarvo, esimerkiksi alamittaisen kalan saaliiksi ottamisen yhteydessä. Rauhoitusaikana (lokakuun alusta tammikuun loppuun) pyydetylle ankeriaalle on määrätty 3510 € korvausarvo.
Lisätiedot
Joonas Rajala
toiminnanjohtaja
045 1715544
joonas.rajala@kalatalouskeskus.net
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus
