Sala- ja Ruuhijärven osakaskuntien päätösten jälkeen kaupungilla ei ole edellytyksiä lähteä vetämään vedenkorkeuden nostohanketta.
Pohjakynnyksen rakentaminen pienentäisi vedenkorkeuden vaihtelua
Lahden ympäristöpalvelut on selvittänyt mahdollisuuksia pienentää veden vähyydestä aiheutuvia haittoja Sala- ja Ruuhijärvellä. Tehtyjen selvitysten perusteella Sala- ja Ruuhijärven vedenkorkeuden vaihteluväliä olisi mahdollista vähentää merkittävästi pohjakynnyksellä, joka nostaisi järvien keskivedenkorkeutta noin 30 cm. Ilman keskivedenkorkeuden nostoa matalimpia vedenkorkeuksia ei pystytä käytännössä nostamaan. Keskivedenkorkeuden nostaminen 30 cm pienentäisi keskimääräistä vedenkorkeuden vaihtelua nykyisestä 65 senttimetristä 34 senttimetriin. Keskiylivesi nousisi 12 cm ja ylin tulvakorkeus 7 cm.
Järvien vedenkorkeusvaihtelun vähentäminen olisi mahdollista toteuttaa Immilänjokeen rakennettavalla pohjakynnyksellä. Itse kynnyksellä olisi vähäisiä vaikutuksia maisemaan, mutta alivirtaamakausien virtaamat joessa pienenisivät. Muutokset alivirtaamissa olisivat käytännössä samanlaisia myös vähäisemmissä vedenkorkeuden nostovaihtoehdoissa. Nykyisin alivirtaama joessa pysyy aina suhteellisen korkeana, ja sen vuoksi vedenpinta järvessä laskee voimakkaasti kuivien kausien aikana. Joen vedenkorkeus säilyisi nykyisellään alemmas jokeen rakennettavan pienemmän pohjakynnyksen avulla.
Vesialueen omistajien suhtautuminen kaksijakoista
Lahden ympäristöpalvelut pyysi järvien osakaskuntia ottamaan kantaa selvityksiin, että selviäisi kannattaako hankkeesta lähteä teettämään tarkempia suunnitelmia. Hankkeella olisi laajasti yleishyödyllisiä vaikutuksia ja se olisi alueellisen vesienhoitosuunnitelman mukainen toimenpide, mutta suurimmat vaikutukset olisivat kuitenkin yksityisten rantakiinteistöjen arvolle.
Järvien osakaskunnat käsittelivät hanketta vuosikokouksissaan. Kumian- Kirkonkylän osakaskunta ja Ruuhijärven osakaskunta olivat selkeästi hankkeen kannalla, mutta Immilän-Arrajoen osakaskunta vastustaa hanketta. Immilän-Arrajoen osakaskunta on hankkeessa keskeisessä roolissa, koska se omistaa suuret vesialueet Sala- ja Ruuhijärvestä ja pohjakynnys pitäisi rakentaa Immilänjokeen osakaskunnan omistamalle vesialueelle. On ymmärrettävää että järvien ranta-asukkaiden keskuudessa tahtotila vedenpinnan nostoon on vahva ja joen varrella taas virtaamanvaihtelun nykytila koetaan hyväksi.
Esiselvitykset mahdollistavat hankkeen jatkamisen
Lahden ympäristöpalveluiden teettämät selvitykset tarjoavat hyvät lähtötiedot vedenkorkeuden vaihtelun vähentämismahdollisuuksista. Kaikkia vaikutuksia mm. vettymishaittojen osalta ei vielä ole mahdollista arvioida, koska lupahakemukseen tarvittavaa suunnitelmaa ei ole vielä tehty. Ympäristöpalvelut ei nyt lähde teettämään tarkempia suunnitelmia tai käynnistämään varsinaista nostohanketta, koska vesialueen omistajilla ei ole yhtenäistä tahtotilaa hankkeen käynnistämisestä.
Järvien rantakiinteistöjen omistajien on edelleen oikeus halutessaan järjestäytyä ja lähteä viemään hanketta eteenpäin teettämällä vesilain mukainen lupahakemus aluehallintovirastoon. Ennen jatkotoimenpiteisiin ryhtymistä tai hankkeen lopullista hautaamista olisi varmasti järkevää edelleen jatkaa keskustelua osapuolten välillä. Hankkeen vaikutukset Immilänjokeen on laskettu suunnitelmissa, mutta mahdolliset vaikutukset ja epävarmuustekijät koetaan hyvin eri tavalla näkökulmasta riippuen. Vedenkorkeuden nostolle vaikuttaisi olevan erittäin laajaa kannatusta järvien ranta-asukkaiden joukossa, joten todennäköisesti ajatus tulee jatkossakin pysymään tavalla tai toisella esillä.
Vedenkorkeuden vaihtelu hankaloittaa matalien rantojen virkistyskäyttöä Salajärvellä. (Kuva: Petra Korkiakoski)
Lisätiedot:
Ismo Malin
050 525 9579
vesiensuojelupäällikkö
Matti Kotakorpi
050 539 1696
vesiensuojelusuunnittelija
Lahden ympäristöpalvelut
