Vähä-Tiilijärven uimarannalle ilmaantui viime viikolla (vko 43) tummanvihreää liukasta kiinteää massaa. Massasta otettu näyte tutkittiin Hämeen ELY-keskuksessa. Se sisälsi monenlaista yleensä järven pohjalla esiintyvää materiaalia, kuten eläinplanktonjäänteitä, kasvien palasia, erilaisia munarykelmiä, sekä pitkiä kapeita toisiinsa kietoutuneita levärihmoja. Levä on todennäköisesti Oscillatoria-suvun sinilevää, joka kasvaa syvemmällä järven pohjalla. Nämä levälautat ovat irronneet järven pohjasta kauempana rannasta, mutta tuuli kokosi niitä runsaasti uimarannalle. Tällaiset pohjalla esiintyvät levät eivät todennäköisesti ole myrkyllisiä, mutta myrkyllisiäkin kantoja on olemassa.
Samoihin aikoihin levämattojen ilmaantumisen kanssa Vähä-Tiilijärvellä alkoi syystäyskierto, jonka myötä järven vesi kiertää pohjia myöden. Kesäaikaan järvet kerrostuvat, sillä pinnasta lämpiävä vesi on pohjalle jäävää kylmää vettä kevyempää. Välissä on ns. harppauskerros, eikä sekoittumista kerrosten välillä juuri tapahdu. Alusvesi ei saa happitäydennystä pintavedestä, mutta happea kuitenkin kuluu. Vähä-Tiilijärven pohjassa on ollut runsaasti viime kesäisen sinileväkukinnan jäljiltä hajoavaa eloperäistä ainesta, mikä on voinut lisätä hapen kulumista. Happitilanne oli Vähä-Tiilijärven alusvedessä kesän ajan heikko, heiketen jo neljän metrin syvyydessä. Syksyllä vesi sekoittuu ja pohjan happitilanne jälleen paranee. Kierto on voinut laukaista mattomaisten lauttojen irtoamisen pohjalta. Tällaista pohjan pinnalla kasvavan materiaalin irtoamista kasvukauden lopussa voivat aiheuttaa myös kaasukuplat, joita hapettomissa järvisedimenteissä muodostuu.
Viime viikolla Vähä-Tiilijärven rannalla järjestetyssä retkeilyreitin avajaisissa ranta-asukkailta tuli myös havaintoja rantakiviin ja mökkilaituriin kiinnittyneistä pitkänomaisista hyytelömäisistä eliöistä. Nämä paljastuivat lähemmässä tarkastelussa kulkusammaleläimiksi. Laji on Suomessa yleisesti esiintyvä, joskin siitä tiedetään suhteellisen vähän.
Laajat selvitykset menossa
Vähä-Tiilijärvellä on menossa laaja selvitys järven tilan heikkenemisen syistä. Työhön on saatu rahoitusta Hämeen ELY-keskukselta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Kesän aikana on kartoitettu kuormituslähteitä, tehty järven syvyyskartoitus, seurattu jäähdytysveden vaikutusta järven lämpötilakerrostuneisuuteen ja happipitoisuuksiin sekä seurattu veden kemiallista laatua, kuten ravinnepitoisuuksia, kolmen viikon välein. Elokuussa tehtiin myös koekalastus sekä vesikasvillisuuskartoitus. Kasvi- ja eläinplanktonnäytteiden laskenta on käynnissä. Lokakuussa tutkitaan vielä pohjaeläimistö. Varsinaiset pohjanlaadun tutkimukset tehdään ensi talvena jään päältä.
Mittauskausi jatkuu ja vesinäytteitä on vielä laboratoriossa analysoitavana, joten johtopäätösten aika ei ole vielä. Pääosa raporteista valmistuu marraskuun aikana.
Lue lisää:
- Hollolan kunnan sivulta https://www.hollola.fi/vaha-tiilijarvi-on-meille-tarkea.
- Vesienhoidon toimenpiteet Lahden seudulla 2019-20 hanke.
