Kymijärvestä pumpatun ja ja suodatetun alusveden fosforista yli 80 % pidättyy järjestelmään, ja vesi on silminnähden kirkkaampaa suodattimien jälkeen (kuva).
Kymijärven veden laatu on ollut vuosikymmeniä huono. Pitkäaikaiset ravinnepäästöt valuma-alueelta ovat johtaneet järven rehevöitymiseen, ja ravinteiden luonnollinen poistuminen järvestä on suhteellisen hidas prosessi. Vaikka Kymijärvi on matala, veden lämmetessä kesäisin järvi kerrostuu kahdeksi kerrokseksi. Kylmempi pohjan lähellä oleva kerros (”alusvesi”) on usein hapeton ja erityisen fosforipitoinen.
Viimeisen kahden vuoden aikana Kymijärvellä on testattu uutta järvikunnostusmenetelmää Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa. Menetelmää kutsutaan ”alusveden poistamiseksi ja puhdistamiseksi”. Tavoitteena on järven tilan parantaminen ravinnepitoista alusvettä puhdistamalla, mutta lisäksi hankkeessa testataan menetelmän potentiaalia kiertotalousratkaisuna, jossa alusveden fosfori otetaan uudelleen käyttöön.
Mukana projektissa ovat mm. Helsingin yliopisto, Lahden ympäristöpalvelut ja Nordkalk Oy Ab. Hankkeeseen osallistuvat myös paikalliset yhtiöt Sipti Infra ja Rantala Timber. Työryhmä on suunnitellut, rakentanut ja testannut uuden järjestelmän, jossa alusvettä pumpataan pois Kymijärvestä ja puhdistetaan suodatussysteemissä Kariston kaupunginosassa.
Kahden vuoden projekti on kohdistunut järjestelmän testaamiseen, ja nimenomaan arviontiin järjestelmän tehokkuudesta fosforin poistamisessa alusvedestä. Järjestelmässä vettä pumpataan käsittelykaivoon, jossa fosfori voidaan saostaa joko vedessä luontaisesti olevien aineiden tai veteen lisätyn saostuskemikaalin avulla. Saostuma jää hiekka- ja sorasuodattimiin, kun taas puhdistettu vesi virtaa takaisin järveen Kariston kosteikon kautta.
Lupaavia tuloksia
Tulokset ovat lupaavia. Pumpatun alusveden fosforista yli 80 % pidättyy järjestelmään, ja vesi on silminnähden kirkkaampaa suodattimien jälkeen (katso kuva). Työryhmä on mitannut myös muita vedenlaatuparametreja sivuvaikutusten seuraamiseksi ja systeemin mahdollisen laajennuksen toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi. Myös talteen otetun fosforin potentiaalista kiertotalousarvoa tutkitaan.
Kuva: Kymijärven alusvesi ennen kemikaalikäsittelyä ja suodatusta (vasen sanko) ja sen jälkeen (oikea sanko).
Tom Jilbertin (Helsingin yliopisto) esitys tuloksista Lahden tiedepäivässä (14.11.2019)
Lisätiedot
projektipäällikkö, prof. Jukka Horppila
jukka.horppila@helsinki.fi
Helsingin yliopisto
