”Vesien ekologisen tilan arviointi antaa yleiskäsityksen vesistön kunnosta. Vesistön virkistyskäyttöarvon mittariksi se ei kuitenkaan suoraan sovellu”, toteaa ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.
Ympäristöhallinto julkaisi aiemmin syksyllä näkemyksensä Suomen vesien tilasta. Julkistuksen jälkeen tutkijat ja asiantuntijat ovat keskustelleet vilkkaasti yksittäisten järvien, jokien tai rannikkovesialueiden tilaan liittyvistä asioista. Yhtä lailla keskusteluun ovat yhtyneet omien lähivesiensä käytännön asiantuntijat: ranta-asukkaat, vapaa-ajan viettäjät ja vesillä liikkujat. Joidenkin mielestä luokittelun antama tulos on liian hyvä, toisten mielestä liian huono. Mielipiteiden vaihto kertoo siitä, että vedet ovat tärkeitä ja melkein kaikilla on oman lähivetensä tilasta vahva näkemys.
Vesien tilan luokittelussa nojaudutaan arvioon siitä, miltä järvi tai joki näytti joskus keskisellä 1800-luvulla, kun teollistuminen ja asutuksen keskittyminen ei vielä ollut juurikaan päässyt vesiin vaikuttamaan. Tutkijat ovat päätelleet, minkälainen oli vaikkapa Vesijärven kalasto, pohjaeläimistö tai vesikasvillisuus noihin aikoihin. Todennäköisesti se oli melko erilainen kuin nyt. Myös veden ravinne- ja leväpitoisuus oli todennäköisesti hiukan pienempi kuin nykyään. Tuo ero vajaan parin sadan vuoden takaiseen tilanteeseen määrittää sen, missä tilassa järvi tai joki on. Erityisesti jokien tilaan vaikuttavat heikentävästi myös niihin rakennetut voimalat tai muut kalojen nousun estävät rakenteet.
Vaikka vesien tilaluokittelu on perustaltaan luonnontieteellinen asia, sen vaikuttavuus ulottuu huomattavasti laajemmalle. Sillä voidaan perustella vaikkapa kesämökkitonttien hintoja, vaikka luokittelu ei suoraan kerrokaan sitä, mikä järven tai joen virkistyskäyttöarvo on. Esimerkiksi tyydyttävässä tilassa oleva järvi tai järven osa, kuten Enonselkä, voi olla virkistyskäyttöarvoltaan hyvinkin hyvä. Tyydyttävä tila kertoo kuitenkin siitä, että sopivissa olosuhteissa ajoittaiset sinileväkukinnat ovat mahdollisia. Vesijärvellä ne ovat onneksi olleet viime vuosina varsin lyhytaikaisia ja alueellisesti melko suppeita.
Tilan luokitus on aina yleistys, jossa järven sisällä on hyvinkin erilaisessa tilassa olevia alueita. Vesijärvellä Kajaanselkä on luokiteltu tavoitteena olevaan hyvään tilaan, vaikka sielläkin on useampia melko pitkälle rehevöityneitä lahdenpohjukoita. Laitialanselkä on puolestaan luokiteltu Enonselän ja sen lähialueiden kanssa samaan tyydyttävässä tilassa olevaan kokonaisuuteen, vaikka tuon Vesijärven läntisimmän osan tila on käytännössä Kajaanselän kanssa samalla tasolla. On myös hyvä ymmärtää, että Vesijärvelläkään kaikkein matalimpien alueiden tila tulee tuskin koskaan olemaan selkävesien kaltainen. Parempaa kohti ollaan kuitenkin menossa ja sitä kannattaa myös aktiivisesti tavoitella. Laitialanselällä ja Kajaanselällä yleiskuva on jo saatu hyväksi. Jatkossa panoksia on suunnattava niin, että myös Enonselän ja sen lähialueiden tila on mahdollisimman lähellä tuota samaa tasoa. Yksin siihen ei mikään toimija pysty, mutta yhdessä melkein kaikki on mahdollista.
Lisätiedot:
Heikki Mäkinen
ohjelmajohtaja
heikki.makinen(a)vesijarvi.fi
040 5148513
