Lahden ympäristöpalvelut (LYP) koekalasti Kukkasjärvet ja Kivijärven kesällä 2019. Kalasto on yksi järvien ekologisen tilan mittareista.
Iso-, Pikku- ja Villähteen Kukkanen luetaan yhdeksi Iso-Kukkasen vesimuodostumaksi. Iso-Kukkasen yksikkösaaliit (= saaliin paino ja kappalemäärä / verkkoyö) olivat alhaisimmat, mitä Lahden järvien koekalastuksissa on saatu. Särkikalojen osuus oli keskimääräinen. Erillisinä järvinä tarkasteltuna Pikku-Kukkasen ja Villähteen Kukkasen yksikkösaaliit ja särkikalojen osuus olivat merkittävästi korkeampia kuin varsinaisessa Iso-Kukkasessa.
Petokalojen osuus saaliista oli kohtalainen (biomassaosuus 22,5 %). Runsain petokalalaji näyttäisi olevan petoahven (≥ 15 cm). Kuhaa oli saaliissa hyvin vähän, mikä on tyypillistä näin kirkasvetisille järville.
Viileää ja hapekasta vettä vaativista lajeista saatiin saaliiksi muikkua ja kuoretta. Muikku on myös indikaattorilaji, joka kertoo hyvästä vedenlaadusta. Alhainen saalistaso koeverkkokalastuksessa kertoo myös hyvästä vedenlaadusta, koska rehevöityminen yleensä lisää kalatuotantoa järvissä. Kalaston osalta Kukkasjärvien ekologinen tila on hyvä.
Kivijärven koekalastussaalis muodostui valtaosalta särjestä, ahvenesta ja kuhasta. Painossa mitattuna yksikkösaalis oli suhteellisen korkea ja kappalemääräinen yksikkösaalis oli korkea. Särkikalasaalis oli melko korkea, vaikka särkikalojen osuus saaliista oli suhteellisen alhainen. Petokalojen osuus koekalastussaaliissa oli 37 %, mikä on suhteellisen runsas. Runsaimmat petokalalajit olivat kuha ja petoahven (≥ 15 cm). Kivijärvestä saatiin saaliiksi myös pasuria, joka puuttuu Iso-Kukkasesta ja sen yläpuolisista järvistä Lahdessa.
Kivijärven koekalastustulokset kuvaavat tyydyttävää ekologista tilaa.
Kivijärvessä kuhaa, Kukkasissa ei
Koekalastuksen perusteella Kukkasjärvien kuhakanta vaikuttaa heikolta ja Kivijärven kuhakanta suhteellisen vahvalta etenkin järven pieni koko huomioituna. Kukkasjärvistä saatiin vain kolme kuhaa. Kuhan luontainen lisääntyminen vaikuttaa vähäiseltä, mikä on tavallista kirkasvetisissä, karuissa ja pienehköissä järvissä
Kivijärvessä kuhan yksikkösaalis oli suhteellisen runsas ja saaliiksi saatiin 0-9-vuotiaita kuhia. Pelkästään tämän koekalastuksen perusteella on vaikea arvioida, onko kuhakanta istutusten vai luontaisen lisääntymisen varassa. Kivijärvessä kuhat ovat suhteellisen hidaskasvuisia ja saavuttavat lakisääteisen alamitan (42 cm) keskimäärin vasta seitsemännen kasvukauden aikana.
Verkkokoekalastus menetelmänä ja toteutus
Verkkokoekalastuksen tarkoituksena on selvittää järven kalayhteisön rakenne, sekä kalalajien väliset runsaussuhteet sekä arvioida kalaston ekologinen tila. Vesistöjen tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. Saaliiksi saaduille kuhille tehtiin takautuva kasvun- ja iänmääritys, jota on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kalastuksensäätelyn suunnittelussa.
Pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoja, joka koostuu 12 eri solmuvälistä (5,5 – 55 mm). Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten järvi jaettiin syvyysvyöhykkeisiin ja ruutuihin ja pyyntipaikat arvottiin etukäteen.
Lisätiedot:
Matti Kotakorpi
vesiensuojelusuunnittelija
Lahden kaupunki
050 539 1696
matti.kotakorpi@lahti.fi
