Merkintätutkimuksen tulosten mukaan särki ja lahna pysyvät aika lailla samalla alueella, kun taas kuha liikkuu enemmän.
Särkikalojen liikkeistä on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Merkintätutkimuksessa selvisi, että Vesijärvellä särkien ja lahnojen siirtyminen selkäalueelta toiselle on suhteellisen vähäistä. Yhdenkään merkityn särkikalan ei havaittu uineen Siikasalmesta läpi, vaan kaikki merkkipalautukset saatiin Enonselän, Paimelanlahden ja Vähäselän alueelta. Merkintäkokoisten särkikalojen kasvu oli merkkipalautusten perusteella hyvin vähäistä. Särkien ja lahnojen merkkipalautukset painottuivat hoitokalastuksiin. Tulos viittaa siihen, että särkikalojen pyynti on suhteellisen vähäistä lajien runsauteen nähden ja hoitokalastus on keskeisessä asemassa särkikalojen pyynnissä. Lahnan merkkipalautusprosentti oli vain 1,8 % ja särjen 6,0 %.
Särkikalat liikkuvat merkintöjen perusteella melko uskollisesti samalla selkäalueella ja ennestään niiden tiedetään olevan pitkäikäisiä. Näiden tietojen perusteella on syytä olettaa, että särkikalojen määrä voi lisääntyä alueellisesti ajan kuluessa, mikäli niitä ei pyydetä.
Kuha saattaa liikkua paljonkin
Merkkipalautuksia 477 merkitystä kuhasta saatiin kaiken kaikkeaan 147 kpl. Palautusprosentti oli 31 %. Osa kutualueilla merkityistä kuhista vaihtoi selvästi paikkaa kudun jälkeen ja myös erittäin pitkiä siirtymiä havaittiin. Toisaalta joidenkin kuhien havaittiin pysyvän hyvin pienellä alueella koko kesän ja jopa talvellakin. Kuhien liikkuminen näyttäisi liittyvän enimmäkseen siirtymiin lisääntymisalueen, syönnösalueen ja talvehtimisalueen välillä. Osa kuhista näytti talvehtivan hyvin lähellä kesän syönnösaluetta, kun ravintotilanne oli hyvä ja kyseessä oli syvänne. Kuhat voivat mahdollisesti oppia hyödyntämään rysää helppona saalistuspaikkana ja yksi kuha saatiin samasta rysästä jopa viidesti kesän aikana. Useaan kertaan saadut kuhat osoittavat kuhan kestävän hyvin rysäpyyntiin liittyvää käsittelyä ja vapauttamista.
Merkintätulosten perusteella kuhaa pyydetään tehokkaasti, se kasvaa nopeasti ja liikkuu melko laajalla alueella. Merkkipalautukset painottuivat vapaa-ajan verkkokalastukseen. Verkkokalastajilta saatiin 78 havaintoa, hoitokalastuksissa 34 havaintoa ja vapakalastajat palauttivat 22 merkkiä. Vapakalastuksen osuus kuhasaaliista oli samaa tasoa kalastuskyselyihin perustuvien arvioiden kanssa.
Kalastonhoitoa kannattaisi yhtenäistää
Särkikalakantojen ja kuhakannan säätelyn kannalta Enonselän-, Paimelanlahden ja Vähäselän alue näyttää muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden. Särkikalakantojen säätelyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi hoitokalastusta tai petokalakantojen vahvistumiseen tähtääviä toimia. Siikasalmi näyttäisi rajoittavan särjen, lahnan ja kuhan liikkumista, mutta muutaman kuhan havaittiin siirtyneen myös Kajaanselän ja jopa Laitialanselän puolelle.
Särkikalat sekä kuhat liikkuvat yleisesti kymmenien vesialuekiinteistöjen alueella, sekä Lahden ja Hollolan kuntarajan yli. Kuhankalastuksen kestävyyden näkökulmasta koko alueelle pitäisi saada yhtenäiset kalastussäännöt. Järven hoidon kannalta olisi oleellista hyödyntää kuhien kasvunopeus, eli asettaa riittävän suuri alamitta ja solmuvälirajoitukset kuhien saalistusvaikutuksen kasvattamiseksi. Merkintätulosten perusteella suppeat lisääntymisalueet voivat vaikuttaa kuhakantaan lähes joka puolella järveä, joten kuhien liikkuminen kutualueille tulisi turvata kalastusrajoituksin.
Merkintätutkimus oli osa HolaLake-projektia
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön koordinoimassa ”HOLA LAKE”-hankkeessa tutkittiin särkien, lahnojen ja kuhien liikkumista Vesijärvellä. Tutkimuksen tavoitteena oli kalakantojen hoitoon tarvittavan tiedon kasvattaminen, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelussa. Kalojen liikkeiden selvittämiseksi merkittiin Enonselän, Paimelanlahden ja Vähäselän alueella yhteensä 2191 kpl särkiä, lahnoja ja kuhia selkäevän tyveen kalan lihakseen kiinnitettävällä T-Bar-ankkurimerkeillä. Merkkien yksilöllisen koodin avulla voidaan yhdistää merkintä- ja pyyntitiedot. Merkkitietoja voi edelleen palauttaa, jos merkattu kala käy pyydykseen.
Linkki raporttiin.
Kuva: T-bar -merkillä (keltainen muovitikku) merkitty kuha.
Lisätiedot:
Matti
Kotakorpi
vesiensuojelusuunnittelija
Lahden kaupunki
050 539 1696
matti.kotakorpi@lahti.fi
