Kartoituksen kohteena olivat Natura-alueeseen kuuluvat Kutajärvi ja Vesijärven Laasonpohja, Lahdenpohja, Kirkonselkä, Kailanpohja ja Teräväiset.
Alueilta kartoitettiin ns. direktiivilajit pesimälinnuston sekä sudenkorentojen osalta. Lisäksi päivitettiin kasvillisuuskartat ja luontotyypit. Kartoitusten perusteella päivitetään alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kartoitusraportit ovat ovat luettavissa täältä.
Avoluhdat ja uposkasvillisuus vähentyneet
Merkittävimpiä muutoksia kasvillisuudessa ovat avoluhtien väheneminen ja korvautuminen puustoisilla luhdilla. Tämä on havaittavissa Kutajärvellä, mutta myös Vesijärven Natura-alueilla. Luhtien puustoutuminen johtuu niiden kuivumisesta sekä tietyillä alueilla karjan rantalaidunnuksen päättymisestä. Kuivuminen on osin kasviaineksien kasautumisesta johtuvaa luontaista kehitystä, mutta sitä voi jouduttaa kevättulvien aleneminen ja alhainen kesäveden pinta.
Toinen merkittävä muutos etenkin Kutajärvellä on uposkasvillisuuden häviäminen järven avovesialueelta. Taantuminen havaittiin jo vuoden 2007 kartoituksessa ja se on jatkunut edelleen. Syynä lienee veden samentuminen. Sen sijaan ulpukkakasvustot ovat vähittäin levinneet. Vesijärven puolella syvässä vedessä viihtyvä välkevita on vähentynyt etenkin Kirkkoselällä, mahdollisesti veden samenemisen seurauksena (piirroskuva Jing Wu).
Myös kortekasvustot ovat vähentyneet monin paikoin. Ruovikot eivät ole juuri laajentuneet muualla, paitsi Teräväisissä ja Kailanpohjassa. Järvikaisla on sen sijaan runsastunut viime aikoina kaikilla Natura-alueen kohteilla. Myös haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu isosorsimo on yleistynyt eri puolilla Vesijärveä.
Vesilintujen määrän väheneminen jatkuu
Linnustoa alueella on seurattu pitkään. Kutajärvi on säilyttänyt asemansa direktiivilajien pesimäympäristönä melko hyvin, vaikka sen muu linnusto on selvästi heikentynyt. Vesilintujen määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä, mihin on voinut vaikuttaa vesilinnustolle tärkeän uposkasvillisuuden häviäminen veden sametessa. Järven merkitys kahlaajalintujen muutonaikaisena levähdyspaikkana on heikentynyt rantaluhtien umpeenkasvun vuoksi. Myös Vesijärvellä Laasonpohjassa ja Kirkkoselällä linnusto on heikentynyt, osin ihmistoimien, esimerkiksi ruoppausten ja veneilyn vuoksi. Lähes luonnontilaisten Teräväisten ja Kailanpohjan linnusto on säilynyt kuitenkin varsin hyvin.
Linnustokartoitus tehtiin myös Kilpiäistenpohjaan ja Vähäselälle, jotka eivät ole Natura-alueita. Kilpiäistenpohja on ollut vanhastaan erinomainen vesilintujen pesimäpaikka, mutta linnustollista arvoa ovat heikentäneet rakentaminen, ruovikoiden häviäminen, veneily, avovesilampareiden umpeenkasvu ja metsittymien sekä pohjukassa olleen naurulokkiyhdyskunnan häviäminen. Vähäselällä on vielä laajoja ruovikoita, jotka ovat erinomaisia ruovikkolintujen pesimäpaikkoja. Esimerkiksi kaulushaikaran reviireitä Vähäselältä löytyi viime kesänä kolme.
Täplä- ja lummelampikorentoja ei ole Natura-alueelta aikaisemmin kartoitettu vastaavalla laajuudella. Molemmat lajit viihtyvät varsin rehevissä vesissä, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta. Lajeille parhaimpia kohteita ovat tyypillisesti kirkasvetisinä säilyvät suojaiset allikot. Viime kesänä tehdyssä kartoituksessa molemmat lajit osoittautuivat Natura-alueella runsaslukuisiksi tai melko runsaslukuisiksi. Alueiden välillä oli kuitenkin vaihtelua yksilömäärissä. Kirkonlahdelta nämä korennot puuttuivat.
ELY-keskus kartoittaa tänä keväänä lisäksi viitasammakot ja linnustoa direktiivilajeja laajemmin. Kartoituksissa havaittuja hoitotarpeita käytetään käyttö- ja hoitosuunnitelman päivittämisessä, mikä tehdään tämän vuoden aikana. Myös hoitotoimenpiteitä aloitetaan mahdollisesti jo tänä vuonna rahoituksen niin salliessa. Edellinen Kutajärven Natura 2000 -alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma kattoi vuodet 2009-2018.
Vesikasvillisuuskartoituksesta vastasi Ympäristösuunnittelu Enviro. Pesimälinnuston kartoitti Päijät-Hämeen Lintutieteellinen yhdistys. Sudenkorentokartoituksen teki Luontoselvitys Metsänen.
Työ on osa Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön Vesienhoidon toimenpiteet Lahden seudulla 2019 -2020 -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman varoista.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
puh. 044 9735137
etunimi.sukunimi@vesijarvi.fi
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
