Neljän partnerin yhteisessä HolaLake-hankkeessa hoito- ja seurantakohteina olivat kunkin toimijan oman alueen vesistöt. Haasteet eri järvissä olivat osin samoja, osin erilaisia. Yhteistyön ja viiden yhteisen työpajan kautta pysyttiin jakamaan kokemuksia ja asiantuntemusta tehokkaasti kaikkien hyväksi. Raportteja ja erilaisia infomateriaaleja tuotettiin yhdessä sekä suomeksi että ruotsiksi.
Vesijärvisäätiön koordinoimassa Leader-rahoitteisessa järvikunnostushankkeessa (Holistic approach in lake restoration, HolaLake) olivat mukana Pyhäjärvi-instituutti, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Ruotsista Osbyn kunta.
Vesijärvisäätiön osuudessa toimenpiteitä tehtiin neljän aihekokonaisuuden alla. Ulkoisen kuormituksen osalta seurattiin Vesijärven kosteikkojen toimivuutta. Seuranta toi aiempaa tarkempaa tietoa mm. kosteikkojen ravinnepitoisuuksien tasosta ja avovesikauden aikaisesta vaihtelusta. Hankkeessa rakennettiin yksi kaksitasouoma, joka pidättää erityisesti hienojakoista ainesta. Lisäksi rakennettiin yksi uusi laskeutusallas sekä tehostettiin yhden olemassa olevan laskeutusaltaan toimintaa pohjapatosarjalla, jossa alin pato muodostaa tulvametsän. Tällä pyritään tehostamaan kiintoaineen pidättymistä sekä tasaamaan virtaamia luonnonmukaisesti. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden kuntoon ja toimivuusseurannan tapoihin kannattaa kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota, jotta voidaan varmistaa niiden toimintaa.
Kalaston hoitoon keskittyvässä osiossa selvitettiin kalojen liikkumista järvellä merkitsemällä reilut tuhat särkeä, lahnaa ja kuhaa. Merkkipalautusten myötä saatua tietoa käytetään hoitokalastuksen ja petokalaistutusten suunnittelun apuna. Aiheesta on valmistumassa myös opinnäytetyö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry teki hoitokalastuksesta tarinakartan, johon on liitetty tietoa myös Lahden alueen hoitokalastuksista. He myös kehittivät sähköisen sovelluksen kirjanpitokalastukseen, jota testattiin, ja se otetaan mahdollisesti käyttöön myös Vesijärvellä.
Hankkeen järjestämissä pyydystalkoissa rakennettiin isorysä tavallista harvemmasta havaksesta, jolloin hoitokalastusta voidaan tehdä myös piileväkukintojen aikana. Kalastusta haittaavien, pyydyksiä likaavien levien esiintymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Vesijärvellä kartoitettiin kalastajakyselyllä ja opinnäytetyössä. Verkkoja likaavien piilevien osalta laajempi, tieteellinen tutkimushanke olisi tarpeen.
Lisäksi hankkeessa keskityttiin ruovikoihin, joita varten laadittiin kesä- ja talviniittosuunnitelmat. Ruovikoita niitettiin talvella 2018 ja 2019. Niiton vaikuttavuutta selvitettiin ruovikkoon tehdyillä koelinjoilla.
Hankkeessa kävi selvästi ilmi, että viimeaikaisista särkikalojen arvostuksen palautusponnisteluista huolimatta niillä on edelleen imago-ongelmia ja esimerkiksi kotitarvekalastus on varsin vähäistä. Särjen hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa on lähtenyt liikkeelle ja saatavilla on jo useita särkisäilykkeitä, mutta laajemman arvostuksen saaminen särkikaloille vaatii edelleen työtä. Tätä kannattaa edistää paitsi vesienhoidollisista syistä, myös siksi että se on erinomainen ruokakala.
Hankkeen raportit ja materiaalit ovat esillä HolaLake-hankkeen nettisivuilla.
Kuva: Hankkeen viimeisen työpajan järjesti Pyhäjärvi-instituutti lokakuussa 2019 Eurassa. Työpajan aikana tutustuttiin mm. valuma-alueelle toteutettuihin vesiensuojelurakenteisiin.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
044 9735137
