Joutjärven pohja kaikuluodattiin

Joutjärven kaikuluotaus tuottaa syvyyskäyrät, viistokaikukuvien yhdistelmän ja leikkauskuvia luotauslinjoilta.

Joutjärven kaikuluotaus tehtiin viikko sitten yöllä. Yöllä on usein tyyntä, eikä työ ei häiritse uimareita ja melojia.  Myös näyttöä on helpompi seurata kuin kirkkaassa auringossa.
-Joutjärvi on pinta-alaltaan noin 40 ha ja sen kaikuluotaamiseen meni reilut neljä tuntia. Luotauslinjoja kertyi 15,7 km, kertoo Kari Ylönen luotauksia tekevästä Viistokaiku24:stä.

Akustinen signaali reagoi eri tavoin kovaan ja pehmeään materiaaliin. Niinpä humuspitoinen pehmeä mössö järven pohjassa näkyy näytöllä vihreänä ja kova pohja tai esineet punaisena.
-Pääsääntöisesti suomalaisten järvien pohjat ovat hyvin tyhjiä, vaikka muuta ehkä luullaan, sanoo Ylönen.

Kaikuluotaus onnistuu myös matalassa vedessä, mutta kuvan laatu on parempi, jos vettä on kolme metriä tai enemmän. Luotaimen tekninen ulottuvuus on 30 metriä veneen molemmin puolin, mutta hyvälaatuista kuvaa saa noin 40 metrin leveydeltä. Tekniikka on kehittynyt 80-luvulta huimasti ja myös järven pohja saattaa ajan kanssa muuttua. Siksi syvyyskarttoja kannattaa ajoittain uusia. 

Kari Ylönen kaikuluotasi viime vuonna myös Vähä-Tiilijärven.
-Minulle oli yllätys, että pohjassa oli paikoitellen noin neljä metriä pehmeää massaa. Yleensä järvien  pohjat ovat kovia, sanoo Ylönen.  

Kaikuluotauksella löytyvät hyvin vedenalaiset rakenteet, esimerkiksi pohjassa kulkevat putket ja vaijerit ja myös kalaparvet. Uponneet veneet ja puutavaraniput näkyvät myös hyvin. Myös autonrenkaat ovat havaittavissa pyöreinä ympyröinä kuvissa.
-Erikoisimpia asioita, joita olen pohjan kuvissa nähnyt ovat käyrätorvi ja 28 metriä pitkä tiiliproomu, kertoo Kari Ylönen.  

Syvyyskäyrät vesienhoidon apuna

Järven syvyyskäyrien avulla voi laskea järven tilavuuden, millä on käyttöä esimerkiksi erilaisissa kuormituslaskelmissa ja järven viipymän arvioinnissa. Syvyyskäyristä saa myös eri syvyysvyöhykkeiden pinta-alat ja vesitilavuudet, minkä avulla voi esimerkiksi arvioida mahdollisesta hapettomuudesta kärsivän alusveden suhteellista merkitystä tai esimerkiksi pintaveden kohonneen pH:n tai vaikkapa tuulen sekoittavan vaikutuksen alaisena olevaa pohjan pinta-alaa.

Joutjärven pohjan kuvissa näkyi kaksi venettä. Tässä niistä pienempi.

Pääkuva:

Viistokaikuluotauksen kalusto on kevyt. Hiljainen sähköperämoottori ja pienikokoinen vene siirtyvät kohteelta toiselle yhden miehen voimin.