Kutajärven Natura 2000 -ilta kokosi paikalle 30 osallistujaa. Heitä kiinnostivat mm. lahtien mataloituminen, alueen virkistyskäyttöarvon parantaminen, Kutajärven tila, linnusto ja pienpetopyynti.
Biologi Esa Lammi esitteli alueilla tehtyjen lajistokartoituksien tuloksia ja alustavia ajatuksia tarvittaviksi hoitotoimenpiteiksi. Illan tavoitteena oli koota alueen asukkaiden mielipiteitä ja kuulla hoitotarpeista. Ilta oli ensimmäinen kommentointimahdollisuus, minkä lisäksi hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta pääsee aikanaan myös antamaan palautetta.
– Luontoarvojen ja alueen käytön yhteensovittaminen tehdään Natura-alueella luontoarvot edellä, totesi Esa Lammi.
Kutajärven Natura-alueeseen kuuluvat Kutajärvi ja viisi Vesijärven lahtea: Kailanpohja, Teräväiset, Lahdenpohja, Laasonpohja ja Kirkonselkä. Alueen suojelu perustuu kolmeen eri direktiiviin, joiden kohteina ovat linnut, luontotyypit ja tietyt harvinaiset lajit.
Nyt valmistuneiden luontokartoitusten mukaan Natura- alueella on 30 vesiympäristön lintulajia, joista yhdeksän on uhanalaista. Niiden lisäksi mustakurkku-uikku on jo hävinnyt. Isokokoiset lajit kuten kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki ja laulujoutsen ovat pärjänneet alueella hyvin. Viitasammakko ja lummelampikorento elävät kaikilla alueen osilla. Harvinaiset vesikasvit, kuten meri- ja jouhivita, silonäkinparta ja hentonäkinruoho keskittyvät Kirkonselälle. Edellisiä harvinaisempaa ja aiemmin Vesijärvellä esiintynyttä notkeanäkinruohoa ei kartoituksessa enää havaittu.
Hoidoksi mm. pensaiden poistoa ja pienpetopyyntiä
Hoitosuunnitelmassa tullaan suosittamaan linnuston tilan parantamiseksi minkkien ja supikoirien pyyntiä kaikilla alueilla. Lisäksi monin paikoin tarvittaisiin pensaiden poistoa rantaluhdilta ja reunapalteiden poistoa ruovikosta.
Teräväisten ja Kailanpohjan luontoarvot ovat Esa Lammin mukaan säilyneet hyvin. Keskustelua kuitenkin herätti ehdotus sorsastuksen kieltämisestä alueilla.
Kutajärvi on Natura-alueen ongelmallisin osa. Se on aikoinaan kuroutunut Vesijärvestä erilliseksi järveksi, kun Vesijärven pintaa on laskettu. Kutajärven pinta on laskenut edelleen ja rantaluhdat ovat pensoittuneet. Sorsalintujen ja nokikanan määrä on pudonnut 50 pariin. Vesi on sameaa, joten uposkasvillisuus on kadonnut.
– Kutajärvelle olisi erinomaista, jos järven pintaa saataisiin ylemmäksi ja – mikäli mahdollista – rantaluhtia laidunnettaisiin, totesi Lammi.
Järvellä on juuri tehty koekalastus ja silmämääräisesti arvioituna särkikalaa on runsaasti.
Kuuleminen jatkuu
Esa Lammi totesi, että ehdotukset yksittäisistä hoitotoimista pitää tarkastella kohde kerrallaan eikä yleisiä vastauksia voi antaa. Erilaiset toiveet on kuitenkin hyvä tuoda esille nyt, koska niihin voidaan ottaa kantaa hoitosuunnitelmaa valmisteltaessa.
Hollolan kunnan ympäristösihteeri Kirsi Järvinen ja Hämeen ELY-keskuksen luontoasiantuntija Riitta Ryömä kehottivat olemaan rohkeasti yhteydessä viranomaisiin, jos jokin toimi alueella askarruttaa. He painottivat hyvän yhteistyön merkitystä hoito- ja käytösuunnitelmaa valmisteltaessa.
Kun luonnos käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi valmistuu, niin www.vesijarvi.fi -sivulle tulee vielä palautelomake, jolla voi jättää kommentteja suunnitelmasta.
Tähän mennessä esitettyihin yleisökysymyksiin ja kommentteihin voi tutustua hankesivun linkin kautta. Osaan on jo vastauksia. Nyt avoimeksi jääneisiin kysymyksiin perehdytään ja niihin otetaan kantaa hoitosuunnitelmaa valmisteltaessa.
Lisätiedot:
Esa Lammi
biologi
Ympäristösuunnittelu Enviro Oy
0400 200 652
esa.lammi@kolumbus.fi
Heikki Mäkinen
ohjelmajohtaja
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
040 5148513
heikki.makinen@vesijarvi.fi
