Tänä syksynä Vesijärveen istutettiin yhteensä 71 900 kesänvanhaa kuhanpoikasta, 2305 kolmivuotista taimenta ja 10 000 ankeriasta. Lisäksi jokiin laitettiin taimenen pienpoikasia.
Petokalakantojen vahvistaminen erityisesti Enonselällä on osa nykyistä järven hoitopalettia. Kuha on tehokkain kuoreen saalistaja Vesijärven ulappa-alueilla, mutta sen lisääntyminen ei ole kuitenkaan ollut parhaiden vuosien tasolla. Enonselän koetroolaus- ja kaikuluotausseurannassa on havaittu, että järven kuorekanta on kasvanut ajoittain räjähdysmäisesti. Kuoreet käyttävät ravinnokseen eläinplanktonia, jonka väheneminen nostaa kasviplanktonin määrää ja voi lisätä kesän leväriskiä.
Kuhat istutetaan syksyllä kesän vanhoina. Nyt istutettujen kuhaerien keskikoot vaihtelivat välillä 8,7 – 10,2 cm. Iso koko parantaa niiden selviytymismahdollisuuksia moninkertaiseksi pienempikokoisiin verrattuna.
Myös taimen on nopeakasvuisena viileän veden lajina tehokas kuoreen saalistaja. Taimenistutuksissakin panostettiin istukkaiden kokoon. Istutukset tehtiin toukokuussa 3-vuotiailla, keskimäärin puolikiloisilla taimenilla. Taimenen kotiutusistutuksia jatkettiin istuttamalla lähes 10 000 vastakuoriutunutta taimenen poikasta Vesijärveen laskeviin Virojokeen, Haritunjokeen ja Kiikunojaan. Syksyllä tehdyissä sähkökoekalastuksissa kaikista kohteista löytyi keväällä istutettuja poikasia elinvoimaisina.
Ankeriasistutuksilla säilytetään kanta Vesijärvessä ja Vääksynjoen ankeriasarkun avulla niille voidaan turvata vaellus lisääntymisalueilleen. Ankeriaat istutettiin pääasiassa Lahden kaupungin rahoituksella.
Hartwall ja K-ryhmä tukijoina
Petokalaistutuksia Vesijärveen on pystytty lisäämään viimeiset pari vuotta lähelle tavoitetasoja kiitos uusien yritystukijoiden. Hartwall on kohdentanut päätukijuutensa istutuksiin viime ja tänä vuonna, samoin Kesko ja Lahden alueen K-kaupat tänä vuonna. Myös pienempiä lahjoituksia yksityishenkilöiltä on saatu vesijarvi.fi/lahjoita verkkokaupan kautta.
”Olemme iloisia, että petokalojen istuttaminen kiinnostaa tukitapana niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin. Ravintoverkon tasapainottuminen eli petokalojen, kuoreiden ja pienten särkikalojen, eläinplanktonin ja kasviplanktonin välisten määrien saaminen oikeisiin suhteisiin vie aikansa. Petokalaistutukset ja hoitokalastukset ovat yksi tärkeä pala järven hoidon kokonaisuutta, jossa ravintoverkon lisäksi on keskityttävä mm. metsistä, pelloilta ja kaduilta järveen tulevaan ravinnekuormaan, järven pohjasta levien käyttöön vapautuvien ravinteiden vähentämiseen sekä vesikasvien niittoon”, toteaa ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.
Petokalarahasto koordinoi istutuksia
Vesijärven petokalaistutukset hoiti Salpausselän kalatalousalueen Vesijärven petokalarahasto, joka on vuodesta 2017 hoitanut Vesijärven petokalaistutuksia keskitetysti. Rahasto mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen petokalojen istutustoiminnan Vesijärveen. Rahaston neuvottelukunnassa on osakaskuntien, kalatalouskeskuksen, kaupungin, alueen kalastusseurojen ja Vesijärvisäätiön edustajat. Vesijärvisäätiö ohjaa petokalaistutuksiin kohdennetut lahjoitusvarat rahaston käyttöön.
Kuva: Hannu Yläoutinen kaataa saavillisen kasvattamiaan kuhanpoikasia Vesijärven rantaveteen (valokuva Matti Kotakorpi)
Lisätiedot:
Heikki Mäkinen
ohjelmajohtaja
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö,
p. 0405148513
heikki.makinen@vesijarvi.fi
Matti Kotakorpi
Petokalarahaston rahastonhoitaja
p. 050 5391696
matti.kotakorpi@lahti.fi
