Levälaji ja veden rehevyys selittivät verkkojen limoittumista Vesijärvellä

Kalastusta haittaava verkkojen limoittuminen on ollut monena syksynä harmina erityisesti Vesijärven Kajaanselällä, mutta ei niinkään Enonselällä. Syksyllä 2018 kerätyn aineiston mukaan ravinteikkaammalla Enonselällä runsaampi sinilevälaji saattaa syrjäyttää verkkoja limoittavan piilevän.

Verkkojen limoittumisen syitä selvitti Launo Pulli pro gradu -työssään. Pulli tutki limoittumista havaskokein, joiden tuloksia täydennettiin vedenlaatumittauksilla sekä vesipatsaan sekoittumisoloja kuvaavilla automaattisilla lämpötilan mittauksilla eri syvyyksistä.  Sekä Enon-, että Kajaanselkä ovat molemmat vedenlaadultaan rehevöityneitä, mutta sinilevävaltaisella Enonselällä ravinnepitoisuudet ovat Kajaanselkää korkeammat.
– On mahdollista, että Kajaanselän lievempi rehevöityminen tarjoaa piilevälle optimaaliset kasvuolosuhteet, kun taas ravinteikkaammalla Enonselällä runsaana esiintyvä sinilevä täyttää oman ekologisen lokeronsa piilevien kustannuksella, toteaa Launo Pulli.  
Kyseessä oleva piilevälaji Kajaanselällä on Aulacoseira islandica ja sinilevä Enonselällä on  puolestaan Planktothrix agardhii -lajia.    

Piilevä pärjää syksyn olosuhteissa  

Piilevät ovat mikroskooppisia kasveja, joilla on soluseinissään paksu piikerros. Ne ovat keskeinen osa järven ravintoverkkoa, sillä ne ovat hyvää ravintoa eläinplanktonille. Piilevät kasvavat tehokkaasti alhaisessa lämpötilassa ja heikossa valaistuksessa. Siten niitä esiintyy tyypillisesti keväällä ja syksyllä.  Piilevä tarttuu tehokkaasti verkkoihin ja rysiin, tehden ne erittäin raskaiksi käsitellä ja puhdistaa. Piilevät näkyvät ruskeana limaisena kerroksena havaksen päällä. Ne eivät tuota myrkkyjä, mutta voivat haista pahalle runsaana esiintyessään.

Vedenlaatu vaikuttaa levälajistoon  

Vesijärvellä selvitettiin syksyllä 2018 piileväkukinnan alkamista ja eri piilevälajien vaikutusta verkkojen limoittumiseen. Lisäksi tarkasteltiin eroja Enonselän ja Kajaanselän vedenlaadun ja kasviplanktonlajiston välillä sekä vedenlaadun vaikutusta mahdollisen piileväkukinnan esiintymiseen.  Syksyllä 2018 verkkoja limoittava piileväkukinta alkoi kalastajien ilmoitusten perusteella Vesijärven Kajaanselällä lokakuun alussa järven ollessa täyskierrossa. Havaskokeiden yhteydessä havaittiin piilevien samanaikainen runsastuminen Kajaanselällä, mutta ei varsinaista limoittumista. Kenttäkokeiden tulosten ja kalastajien ilmoitusten perusteella voidaan todeta verkkopyydysten limoittumisen aiheutuneen rihmamaisen Aulacoseira islandica -piilevän runsastumisesta, joka alkoi veden lämpötilan ollessa noin 11 ℃. Vastaavaa limoittumista ei havaittu Enonselällä, jonka kasviplanktonlajistossa vallitsevana esiintyi Planktothrix agardhii -sinilevä.  

Vesijärvellä tulisi toteuttaa kattava kalastuskirjanpito yhdessä havaskokeiden kanssa kaikilla järven osa-alueilla koko järven syksyisen piilevätilanteen ja -kehityksen selvittämiseksi. Piilevä painuu helposti pohjaan ja nousee pintaan tuulen ja virtausten mukana. Siksi tarpeellista olisi myös selvittää tuulen ja virtausten vaikutuksia piilevien alueelliseen jakautumiseen.  

Selvitys oli osa Leader-rahoitteista HolaLake-hanketta.  
Valokuva: Koehavakset olivat kooltaan 50 x 50 cm (kuva Launo Pulli)

Lue lisää: Pyydyksiä limoittavien piilevien kehitys Vesijärvellä syksyllä 2018. Ympäristömuutos ja globaali kestävyys Pro gradu -tutkielma 4/2020. Helsingin yliopisto.

Lisätiedot:
F
M Launo Pulli
launo.pulli@gmail.com