Juhani Näsi seuraa Vesijärveä paitsi kotirannassaan
Kurhilassa, myös Vesijärvisäätiön valtuuskunnasta käsin,
jossa hän on Asikkalan kunnan pitkäaikainen edustaja.
Juhani Näsi on kalastanut Vesijärven Kajaanselällä yli 50 vuotta, kun kalastus on kulkenut toisena ammattina maanviljelijän työn rinnalla. Molemmissa luonnon ja säiden seuraaminen on jatkuvaa. Nykyään sukupolvenvaihdos on muuttanut nämä työt mieluisiksi harrastuksiksi.
Näsillä on tallessa liki kaikki Kajaanselän jäätymispäivät ja jäiden lähtöpäivät vuodesta 1949 alkaen. Vuodesta 1978 lähtien merkinnät ovat hänen omiaan, aiemmat ovat peräisin jo edesmenneeltä Eino Saariselta. Talven tulo Kajaanselällä on vuosien välillä vaihdellut paljon. Tilaston aikaisin Kajaan jäätymispäivä on 8. marraskuuta vuodelta 1968. Vuonna 2000 jäätyminen siirtyi ensimmäisen kerran tammikuun puolelle, päivälle 15.1. Järven myöhäisin jäidenlähtö oli vuonna 1981, 20. toukokuuta.
Talvikausi 2019–20 oli aivan erityisen lämmin ja siten poikkeuksellisen huono kalastuksen kannalta. Liki yhtä huono oli edellinen talvi. Viime talvena lämpötilat sahasivat vuoden vaihteen molemmin puolin pakkasesta plussalle. Järvi meinasi jäätyä 28.12., mutta 7. tammikuuta se oli taas avoinna. Tammikuun 16. päivä oli lämpötila 4,5 astetta plussalla, vajaan viikon päästä oli peräti 5,5 astetta. Kajaanselkä jäätyi lopulta vasta 26. tammikuuta ja aukesi jo 26. maaliskuuta. Tuon kahden kuukauden ajankin jää oli huonoa.
Lopputulos oli, että helmikuussa yhden viikon ajan päästiin kalastamaan jäältä. Talvikalastus muuttui verkkokalastukseksi, jossa piti kytätä lämpötiloja, ettei pakkanen kuitenkin tule ja jäädytä verkkoja järveen. Parhaina vuosina on kalastettu jäältä jo marraskuun lopussa. Tulevasta talvesta on ennakkoon paha sanoa, mutta lauhojen kelien merkeissä on käännytty jo joulukuun puolelle.
Kalaa riittää, kalastajia vähemmän
Kalastajan näkökulmasta Kajaanselällä on hyvä kuhakanta ja runsaasti pilkkiahvenia. Taimenia on järveen istutettu, mutta jonnekin ne ovat kadonneet, sillä yhtä ainoaa ei ole pyydyksiin tullut. Kuoretta sen sijaan on runsaasti. Kuoretta moititaan turhaan, ja ennen se olikin haluttu ruokakala. Jossain vaiheessa kuoretta myytiin tuhansia kiloja ulkomaillekin. Muikku sen sijaan on vähissä, vuosi 2017 oli viimeisin hyvä muikkuvuosi Vesijärvellä. Loppusyksystä tavoitellaan saaliiksi siikaa. Jos vesi pysyy kirkkaana jouluun asti ja keliä riittää, niin kuhaakin tulee.
Kalastus on vähentynyt paljon ja kalastusyksiköiden määrä Kajaallakin on puolittunut. Harvat ammattimaiset kalastajat ovat lopettelemassa.
– Kotimaiselle järvikalalle on kyllä kysyntää, kunhan sen fileoi ja laittaa vakuumiin tai savustaa valmiiksi. Pyöreää kalaa ei enää osta kukaan, toteaa Juhani Näsi.
