Verkkokoekalastuksen tulosten mukaan Kutajärvellä on erittäin vahva särkikalakanta. Pieniä särkiä on niin paljon, että kilpailu ravinnosta hidastaa niiden kasvua.
Kutajärvi on erittäin särkikalavaltainen. Hoitokalastuksen määräksi suositellaan vähintään kahtena peräkkäisenä vuotena 17 000 särkikilon poistoa ja samalla saaliiksi saadut petokalat tulee vapauttaa. Suomen Vesistöpalvelu -osuuskunta koekalasti Kutajärven tänä syksynä.
Koekalastuksessa saatiin suhteellisen runsaasti myös petokaloja. Särjen kokojakauma viittaakin siihen, että suurin osa pienistä särjen poikasista tulee kesän aikana syödyksi. Silti Kutajärvessä kalaston sisäinen säätely ei toimi. Särkien kokojakauma keskittyy voimakkaasti pienehköihin 10–15 cm kaloihin ja suuret särjet puuttuvat lähes kokonaan. Tämä voi olla merkki siitä, että lajin sisäinen ravintokilpailu vaikuttaa kalojen kasvunopeuteen hidastavasti. Järveen on siis kertynyt todennäköisesti suuri määrä hidaskasvuisia särkikaloja, jotka omalta osaltaan vaikuttavat koko järven tilaa heikentävästi. Lisäksi ne käyttävät tehokkaasti hyväkseen järven muuta eliöstöä, kuten planktonia ja vesihyönteisiä, ja voivat näin vähentää vesilinnustolle tarjolla olevan ravinnon määrää.
Kutajärvelle voisi toteuttaa särkikalojen poistopyynnin, ja alustavaksi poistotavoitteeksi tulee asettaa noin 100 kg/särkikalaa/ha/vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 17 000 kilon vuosittaista poistoa vähintään kahden vuoden ajan. Lisäksi saaliista tulee vapauttaa petokalat eli suurikokoiset ahvenet ja kaikki hauet.
Nuotalla ja rysällä
Kutajärvelle poistopyyntiin soveltuva pyyntimuoto voisi olla esimerkiksi yhdistelmä keväistä rysäkalastusta ja syksyistä nuottausta. Edellytyksenä näille molemmille pyyntimenetelmille on, että kalat parveutuvat keväisin kudulle ja syksyllä järven selkäalueella avoveteen. Lisäksi jään alla voisi hoitokalastaa katiskoilla. Hoitokalastuksesta on syytä laatia erillinen suunnitelma, jossa eri pyyntimuotojen soveltuvuutta Kutajärveen arvioidaan esim. kaikuluotaamalla ja koenuottauksin.
Mahdollisesti aikaansaatava muutos kalastossa voi johtaa parhaimmillaan veden kirkastumiseen, koska kalaston aiheuttama pohjasedimentin mylläys ja eläinplanktoniin kohdentuva saalistus vähenevät.
Veden kirkastuminen voi puolestaan edesauttaa uposkasvillisuuden kasvua ja hyödyttää tiettyjen vesilintulajiryhmien menestymistä Kutajärvellä. Toisaalta, koska Kutajärvi on kauttaaltaan matala ja avoin, voi tuulien osuus järviveden sekoittumisessa kuitenkin vähentää veden kirkastumista.
Verkkokoekalastus oli osa Helmi-ohjelmaa
Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2020 HELMI-elinympäristöohjelman, jonka tarkoituksena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata tärkeiden elinympäristöjen säilymistä. Yksi olennainen osa HELMI-hankkeessa on lintuvesien ja kosteikoiden kunnostaminen. Lintuvesien laadun heikkeneminen on johtanut monien lintuvesistä riippuvaisten vesilintulajien kantojen taantumiseen. Lintuvesiä kunnostamalla voidaan parantaa lintuvesilajiston elinolosuhteita. Hallituskauden tavoitteena on kunnostaa Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa 80 lintuvettä. Osana lintuvesien tilan arviointia Suomen Vesistöpalvelu -osuuskunta (SVPO) kalasti Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimeksiannosta Hollolan Kutajärven. Kesällä 2020 tehtyjen verkkokoekalastusten tarkoituksena oli selvittää järvien kalayhteisön rakennetta sekä kalalajien välisiä runsaussuhteita. Tulosten pohjalta arvioidaan järven kalaston vaikutusta linnustoon ja mahdollisten hoitotoimenpiteiden tarvetta.
Kuva: Eri kalalajien yksikkösaalis Kutajärven verkkokoekalastuksessa, grammaa verkkoa kohti.
