Tänä keväänä Vähä-Tiilijärven hoitokalastussaalis oli viime vuotta pienempi. Kokonaissaalis pilkkisaaliit mukaan lukien oli 112 kg, kun edellisvuonna lähestyttiin 170 kiloa. Suuret ahvenet ja kaikki hauet vapautettiin, sillä ne ovat tärkeitä petokaloja ja voivat pitää särkikantaa kurissa. Nyt saaliista puolet oli ahventa ja puolet särkeä, edellisenä vuonna särjen osuus oli suurempi. On vielä ennenaikaista sanoa, onko hoitokalastus jo vaikuttanut särjen määrään alentavasti, vai eikö tämä kevät vain ollut kutupyynnille yhtä otollinen.
Hoitokalastus katiskoilla aloitettiin huhtikuun 14. päivä järven ollessa vielä suurimmaksi osaksi jäässä. Katiskoita lisättiin sitä mukaa kun järvi avautui jääpeitteestä. Tänä vuonna jäät lähtivät myöhemmin ja vesi oli hoitokalastuksen alkaessa selvästi edellisvuotta viileämpää. Molempina vuosina ahvenen kutu alkoi ensin. Ahvenen tulo katiskoihin runsastui pintaveden (1 m) lämpötilan ollessa noin 5 astetta. Särjen tulo puolestaan kiihtyi molempina vuosina vasta, kun veden lämpötila nousi 7-8 asteeseen. Vuonna 2020 suurimmat saaliit tulivat 23.4., tänä vuonna vasta toukokuun alussa (kuva).
Hoitokalastus on osa hoitosuunnitelmaa
Keväällä 2020 aloitettu hoitokalastus on osa järvelle valmistunutta hoitosuunnitelmaa. Hoitokalastusta on tarkoitus jatkaa vielä ainakin kolmas vuosi. Hoitokalastusta tekee Vesalan Kalaveden Osakaskunta talkootyönä. Jatkosta päätettäessä on tärkeää selvittää, millaisia muutoksia kalastossa ja ravintoverkon rakenteessa on saatu aikaan. Hoitokalastuksella pyritään vähentämään järvessä runsastuneiden särkien määrää. Särjet ja pienet ahvenet syövät eläinplanktonia, etenkin suurimpia, tehokkaimmin levää laiduntavia vesikirppuja. Tällaisilla ravintoverkon rakenteen muutoksilla on haitallisia vaikutuksia ravinteiden kiertoon, mikä voi ilmetä levämäärien kasvuna ja sinileväkukintojen yleistymisenä.
Vähä-Tiilijärven vedenlaatua ja happitilannetta seurataan tänä kesänä lisänäytteenotolla kesäkuussa ja elokuussa, jolloin Hollolan kunnan pienjärviseurannan näytteenottovuorossa ovat kaikki Tiilijärvet sekä Työtjärvi. Myös lämpötilaloggerit ovat edelleen mittaamassa syvänteellä, millä pyritään arvioimaan mm. syksyllä päättyneen jäähdytysveden laskun vaikutuksia järven kerrostuneisuusolosuhteisiin. Viime päivien erittäin lämmin sää lisää sinileväkukintojen todennäköisyyttä.
Kuva:
Yläkuvissa ilman lämpötila Sopenkorven mittausasemalla sekä Vähä-Tiilijärvessä 1 metrin syvyydellä hoitokalastuksen aikaan huhti- ja toukokuussa 2020 ja 2021. Alakuvissa särjen ja ahvenen saaliit katiskoissa.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
mirva.ketola@vesijarvi.fi
