Hoitokalastuksessa pyydettävän vähäarvoisen kalan kysyntä elintarvikkeeksi yleistyy. Jatkojalostukseen menevät kalat pakataan jo järvellä jäihin ja kannellisiin kuljetusastioihin.
Kymijärven syksyn ensimmäisen nuotanvedon saalis oli arviolta 600 kg. Lahden ympäristöpalvelujen Esa Huhtanen kertoo, että tuulet olivat sekoittaneet särkiparvet ja aiemmin kaikuluotauksessa havaittu iso parvi oli hajaantunut. Tämäkin erä lähti kuitenkin elintarvikejalostukseen. Lahden kaupungin kalastajien lisäksi Kymijärvellä hoitokalastaa toisena nuottakuntana Nastolan osakaskunnat ry.
Viime vuonna Kymijärveltä saatiin poistettua 34 000 kg vähäarvoista kalaa. Hehtaaria kohti saalis oli 53 kg, mikä oli erittäin hyvä määrä. Laskennallisesti saaliin mukana poistui Kymijärvestä 250 kg fosforia.
Syksyisestä Vesijärven hoitokalastuksesta vastaavat urakoitsijat, jotka aloittavat syysnuottaukset ensi viikolla. Vesijärven viime vuoden hoitokalastussaaliis oli 71600 kiloa, mikä tarkoittaa 537 fosforikilon poistumista järvestä. Vesijärven hoitokalastus painottui Enonselälle ja Paimelanlahdelle, joiden osuus kokonaissaaliista oli reilut kolme neljäsosaa. Enonselällä hehtaarisaalis on ollut 30 kilon luokkaa ja koko Vesijärvelle laskettuna alle 20 kg/ha.
Tänä vuonna päästiin hoitokalastamaan nuotalla ja katiskoilla myös jäältä, minkä lisäksi keväällä kalastettiin rysillä ja katoiskoilla. Talven ja kevään pyyntikiloja ei ole koottu vielä yhteen, mutta kokonaissaalis on vähintään 40 000 kilon luokkaa.
Vesijärven tilan kannalta olisi hyvä, jos järven vuosittainen hoitokalastussaalis olisi vähintään 100 000 kiloa, toteaa ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä.
Syysnuottaukset jatkuvat jäiden tuloon asti. Hoitokalastukset rahoittaa ja organisoi Lahden ympäristöpalvelut.
Hoitokalastuksella monta hyötyä
Hoitokalastuksella pyritään estämään järven tilan heikkenemistä, voimistamaan petokalakantoja ja poistamaan rehevöitymisen kannalta merkityksellistä kalalajistoa. Hoitokalastussaaliista vapautetaan aina petokalat takaisin järveen.
Kalojen biomassaan sitoutuu paljon ravinteita: järvissä veden fosforista yli puolet voi olla kaloissa, joten saaliin mukana poistuu merkittäviä määriä ravinteita. Hoitokalastus auttaa myös järven ravintoverkon pysymiseen kunnossa. Eläinplanktonin suuret vesikirput ovat tehokkaita levänsyöjiä ja pystyvät runsaina esiintyessään pitämään kasviplanktonin kurissa ja veden kirkkaana. Ne ovat kuitenkin myös mm. särkien ja kuoreen suosikkiravintoa. Jos planktonia syöviä kaloja on paljon, suurikokoinen eläinplankton käy vähiin ja kasviplanktonin määrä kasvaa.
Hoitokalastussaaliin hyötykäytön lisääntyminen on tervetullutta. Kun saalis saadaan käyttöön, se vähentää myös hoitokalastuksen kustannuksia. Särjestä ja lahnasta valmistetaan erilaisia teollisia kalasäilykkeitä ja pakasteita, kuten kalapuikkoja ja järvikalapihvejä. Myös perkuujätteet voidaan hyödyntää lemmikkien rehuna, haaskojen syöttinä tai kompostissa.
Hoitokalastuskalaa myös jaetaan ajoittain rannalta kuluttajille. Tietoa jakelupaikoista ja
ajankohdista saa liittymällä kaupungin ylläpitämään sähköpostilistaan oheisen linkin kautta Hoitokalastuskalat – Google-ryhmät.
Lisätiedot:
Heikki Mäkinen
ohjelmajohtaja
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
heikki.makinen@vesijarvi.fi
puh. 040 5148513
