Vesijärvi puhuttaa -keskustelussa todettiin, että me kaikki voimme tehdä osamme vesistöjen hyväksi. Järven tilan nostaminen hyväksi vaatii kuitenkin kosolti rahaa.
Vesijärvestä on 70-luvun lopulta lähtien hoitokalastettu yhteensä 5 miljoonaa kiloa vähäarvoista kalaa, jonka myötä fosforia on poistunut peräti 36 tonnia. Enonselän alueella fosforia on yhä ajoittain vedessä noin 30 mikrogrammaa litrassa. Hyvän tilan raja-arvo on 18 mikrogrammaa.
– Järven tilassa on kyse siitä tuottaako Vesijärvi kuhaa vai sinilevää, pelkisti kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin.
Järven tämänhetkinen suurin haaste on runsas sisäinen kuormitus. Ravinteita eli ”vanhoja syntejä”, on kerrostunut järven pohjaan, josta ne vapautuvat sopivissa olosuhteissa ylempiin vesikerroksiin.
Professori Heikki Setälän mukaan ulkoisen kuormituksen lähteistä hulevedet, eli kaupunkialueilta sateen mukana vesistöihin kulkeutuvat vedet, ovat nykytiedon valossa merkittävä kuormituslähde. Parasta olisi, jos hulevesien syntyä voitaisiin vähentää lisäämällä viheralueita kaupunkirakenteeseen. Tällöin iso osa hulevesistä imeytyisi maahan tai vähintään suodattuisi ennen Vesijärveen päätymistä. Enonselkää kuormittaa edelleen 50 hulevesiputken vedet.
-Hennalaan rakennettu hulevesikosteikko on erinomainen, mutta sen toimivuudesta on hyvä saada tutkittua tietoa ennen kuin vastaavia rakenteita aletaan monistaa, perusteli Setälä.
Millä Enonselkä hyvään tilaan?
Vesijärven kunnostus 1970-luvulta tähän päivään on ollut huikea menestystarina. Vesijärven kunnostustyön pioneeri, kaupunginlimnologi emeritus, Juha Keto muistuttikin keskustelussa, että tuo työ loi pohjan Lahden nykyiselle Euroopan ympäristöpääkaupunki -statukselle.
Vesijärven pitkäaikaisen ja yhä jatkuvan hoitokalastuksen lisäksi Enonselän tilaa on tavoiteltu paremmaksi mm. hapetuksella, mutta vaikutukset pysähtyivät hapettimien lähialueelle. Tulevaisuudessa keinoja voivat olla ravinteiden suodatus pohjan läheisestä vedestä tai ravinteiden sitominen kemiallisesti pohjaan.
Juha Keto arveli, että ravinteiden sitominen eli kemiallinen kunnostus voisi hyvinkin toimia.
– Se voisi olla uusi pioneerinäyttö vesienhoidon huippuosaamisesta, kuten biomanipulaatio oli aikoinaan. Fosforin sitominen kemiallisesti järven pohjaan tulisi nähdä tilaisuutena toteuttaa tällainen kunnostus paremmin kuin kukaan ennen, kannusti Keto.
Apua voisi olla myös pohjaveden johtamisesta Vesijärveen siinä vaiheessa, kun Lahden Polttimon vedenotto päättyy. Eri menetelmiä on kuitenkin selvitettävä tarkkaan.
-Pohjavesi on kuusiasteisena varsin viileää ja voi johtaa ravinteikkaan alusveden nousuun ylempiin vesikerroksiin levien kasvua ruokkimaan, totesi Ismo Malin.
Vihreä siirtymä instrumenttina
Fosfori on tärkeä, mutta hupeneva luonnonvara. Todennäköisesti on ajan kysymys, milloin tekniikat fosforin talteenottamiseksi kehittyvät niin, että järvien pohjalla olevat varannot voidaan ottaa käyttöön. Esimerkiksi fosforin ruoppaus ei kuitenkaan ole mahdollista kaupunkien läheisissä vesissä, koska pohjassa on myös erilaisia haitallisia aineita, jotka nousisivat kaivuun myötä taas esiin. Fosfori tulee saada käyttöön puhtaana ravinteena.
Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol totesi, että Päijät-Hämeen liitto voi tukea hankkeita, jotka sopivat tulevaan maakuntastrategiaan. Strategia kattaa vuodet 2022–27. Fosforin talteenotto järvestä -tyyppinen hanke voisi sopia EU:n alue- ja rakennerahastovaroilla rahoitettavaksi, koska niillä tuetaan tutkimusta, kehittämistä ja uusien innovaatioiden syntymistä.
– Vuosille 2022–23 tulee ministeriöittäin haettavaksi EU-tukirahoitusta, joissa vihreän siirtymän edistämiseen liittyvät aiheet ovat painopisteitä, sanoi Pautola-Mol.
Kestävä matkailu ja puhdas vesi
Vesijärvi on myös matkailua ja vapaa-ajanviettoa. Viimeisen kahden vuoden aikana kotimaanmatkailussa luonnon, puhtaan veden ja vesistöjen arvo nousi uudelle tasolle.
– Ylipäänsä kestävän kehityksen mukainen matkailu ja tapahtumat ovat arvossaan, sanoi toimitusjohtaja Raija Forsman. Sama koskee myös ruokaa ja juomaa, halutaan tietää mistä raaka-aineet tulevat.
Esimerkki puhtaan Vesijärven merkityksestä tapahtumille on kansainvälinen Ironman-kilpailu, jossa tapahtumakeskus on keskellä kaupunkia ja uintiosuus Vesijärvessä.
Kehitettäviä asioita matkailun puolella riittää, esimerkkeinä talvimatkailu ja -uinti, sisävesiliikenne saariin, saunojen määrän lisääminen ja sähköinen vesiliikenne. Lahteen Vesijärven äärelle tarvitaan myös iso vesiviihdekeskus, joka vetää kävijöitä ja tuo asiakkaita pienemmillekin yrittäjille.
-Matkailua kehitettäessä Vesijärvi, Päijänne ja muut Päijät-Hämeen 800 järveä ovat yksi kokonaisuus, joka hyötyy toisistaan, muistutti Raija Forsman.
Vesijärven tarina kannustaa
Vesijärven kunnostus nykytilaan on paitsi paikallisesti tärkeä, myös mainio esimerkki laajemminkin.
-Vesijärven kunnostustarina kertoo konkreettisesti, että mittaviinkin ympäristöongelmiin on olemassa ratkaisu. Se antaa toivoa, sanoi rotareiden Eila Parviainen.
Ympäristötyö tarjoaa kosolti mahdollisuuksia myös järjestöille ja vapaaehtoisille. Roskaantumisen vaikutuksista kertominen, roskien kerääminen, ympäristökasvatus ja lähivesien tilan seuraaminen ovat mukana myös rotareiden työkalupakissa.
Vesijärven menestystarina kannustaa luomaan yhdessä uusia menestystarinoita.
Vesijärvi puhuttaa II -paneelikeskustelu pidettiin 20.10.2021 Sibeliustalolla. Sen järjestivät Vesijärvisäätiö ja Lahden alueen rotarit. Vesijärvi puhutti monelta kantilta ja erittäin vilkkaasti. Panelisteja olivat rotareiden piirikuvernööri Eila Parviainen, maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol Päijät-Hämeen liitosta, Lahti Regionin toimitusjohtaja Raija Forsman, professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta ja kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin. Tilaisuuden veti Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki.
Paneelikeskustelu oli myös osa Hämeen ELY-keskuksen osarahoittamaa ”Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla” -hanketta.
