Vesijärvellä on niitetty ruokoa jään päältä viimeksi vuonna 2018, jolloin niitettiin 16 hehtaarin ala. Talviniittoja ei ole sittemmin voitu tehdä, sillä leutoina talvina ruovikot eivät ole jäätyneet niittokoneen kantaviksi.
Talviniittoja tähän saakka toteuttanut Hot Mill Oy on lopettanut talviniittotoiminnan lähinnä omistaja Risto Kauhalan eläköitymisen vuoksi. Hot Mill kehitti oman talviniittolaitteiston ja niitot on tehty itsekulkevalla amfiajoneuvolla.
-Talviniittojen kysyntä on kasvanut, joten tekemistä olisi jollekulle kolmen talvikuukauden ajaksi. Kone on myynnissä käyttövalmiina tulevalle talvelle, mutta tekijä puuttuu, pahoittelee Kauhala.
Myös Vesijärvisäätiön kannalta tilanne on harmillinen.
-Talviniittoyrittäjiä on vielä varsin vähän, joten niittäjän ja sopivan kaluston saaminen saattaa edelleen vaikeuttaa talviniittojen tekemistä, sanoo vesistöasiantuntija Mirva Ketola.
Talviniitot ehkäisevät tiheissä ruovikoissa ruokoturpeen muodostumista, kun vanhan kuivan ruo’on määrää vähennetään. Lahtialueilla ruokoturve johtaa ennen pitkää umpeenkasvuun eli ruovikoiden muuttumiseen maa-alueiksi. Talviniitto ei juuri vaikuta ruo’on seuraavan vuoden kasvuun, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa. Varjostuksen vähentyessä kasvu voi jopa parantua. Koneellisen talviniiton toteuttaminen edellyttää kesäniiton tapaan ELY-keskuksen lausuntoa.
Kesäniittoja tehtiin 35 hehtaaria
Vesijärvisäätiön tilaamien Vesijärven kesäniittojen yhteispinta-alaksi muodostui tänä kesänä 35 ha yhteensä 27 eri kohteessa eri puolilla Vesijärveä. Niittourakoitsijoina jatkoivat asikkalalainen Hannu Soimavuori sekä hollolalainen Jarno Nummela Ekoeläin Oy:stä. Niitot alkoivat muutamalla kohteella jo heinäkuun lopussa ja koko kalustolla elokuun alussa. Niittäjillä oli käytössään Truxor-niittokone, kaksi niittovenettä sekä keruuvene, joilla niitot sujuivat joutuisasti. Niitot saatiin päätökseen 16.8.
Niittojätteen nostosta ja käsittelystä vastasivat totutusti vesialueen- tai rannanomistajat joko omalla kalustollaan tai niittourakoitsijan kautta tilattuna. Niittojätettä meni jälleen myös hyötykäyttöön. Rakennusbetoni ja Elementti Oy haki niitettyä ruokoa viherkattojen materiaaliksi. Etenkin Kutajoen suunnalla niitettyä materiaalia meni maanparannusaineeksi pelloille. Muutama kuorma kuljetettiin myös Kujalaan kasvualustan valmistuskokeilua varten Kiteen Mato ja Multa Oy:lle.
Kesäniitto sopii erityisesti uima- ja venerannoille, joita halutaan pitää jatkuvasti avoimina.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
mirva.ketola@vesijarvi.fi
