Kirjoittaja Timo Tervo on lahtelainen ja harrastaa Mikkelissä kesämökillä virvelöinnin
lisäksi passiivista kalastusta katiskalla. Mökkimaisemissa vesillä liikkuessa
käytössä on sähkömoottorilla varustettu soutuvene ja joskus kajakki. Tervo
on Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen hankesuunnittelija.
Salpausselän kalatalousalueen käsittävä Veneenlaskuverkosto-hanke käynnistyi toukokuussa 2021. Siinä selvitetään kalatalousalueemme veneluiskien nykytilanne ja tehdään toimenpide-ehdotukset tarvittavista korjauksista.
Kalatalousalueellamme järviä on paljon ja virkistyskalastusmahdollisuudet ovat loistavat, joten hyville veneenlaskupaikoille on tarvetta. Niitä käyttävät virkistyskalastajien lisäksi kalastuksenvalvojat, vesipelastajat, poliisi ja ammattikalastajat.
Veneenlaskupaikkojen omistajapohja ja huollon järjestäminen vaihtelevat ja vaikuttavat luiskien käyttökelpoisuuteen. Veneramppien alkuperäinen käyttötarkoitus on vaikuttanut siihen, kuinka hyvin luiskat nykyään palvelevat eri käyttäjäryhmiä. Kesän aikana on käyty maastokierroksilla kamera ja inventointilomakkeet repussa. Inventoinnissa kiinnitetään huomiota luiskan rakenteeseen, kaltevuuteen, pituuteen, onko vieressä laituria, kuinka traileripaikoitus on järjestetty ja onko autopaikoitustilaa riittävästi. Muita kirjattavia asioita ovat opasteiden, ilmoitustaulun, jätehuollon sekä muiden oheistoimintojen järjestäminen.
Selvityksessä on keskitytty järviin, joissa on lupa liikkua moottoriveneellä. Mukaan valittiin 36 luiskaa eri toimijoilta saatujen tietojen perusteella. Vajaa puolet luiskista sijaitsee Lahden ja Nastolan sekä Hollolan alueilla. Salpausselän Kalatalousalueen itäpää rajoittuu Voikkaan Kymijärven alueeseen, josta löytyy monta hyvin toimivaa veneenlaskupaikkaa. Kimolan kanavan toteutus on antanut virikettä veneilyreitistöä edistäviin toimiin Pyhäjärven alueella.
Luiskien käyttökelpoisuutta arvioitiin luokituksella A, B, C ja D. Parhaassa luokituksessa A olevia luiskia on vain muutama Lahden kaupungin satama-alueilla ja Iitti-Kouvola vesistöalueella. Suuri osa luiskista on pienillä korjauksilla käyttökelpoisia (B luokitus) ja soveltuvat yleiseen käyttöön. Luokkaan C kuuluvat luiskat soveltuisivat hyvin korjattaviksi yleiseen käyttöön, jos rahoitusta työhön löytyy. Nämä ovat aikojen kuluessa umpeenkasvaneet ja korjaus vaatisi isommat toimet. Luokan D veneenlaskupaikat ovat mahdollisia uusia veneenlaskupaikkoja, mikäli hiekkaluiskan tilalla olisi betoniluiska ja laituri sekä riittävä määrä traileritilaa.
Tutkituista 36 luiskakohteesta on valittu kaksi jatkosuunnittelua varten. Tällaisiksi on alustavasti valikoitunut Nastolan Hevosniemessä sijaitseva luiska sekä Iitissä Arrajärven Säyhteen veneluiska. Aluksi kartoitetaan käyttäjien ja omistajien tarpeita ja mahdollisuuksia ylläpitoon ja seuraavaksi valitaan suunnittelija esisuunnitelman ja kustannusarvion tekemiseen. Näiden valmistuttua omistajataho päättää, lähteekö se toteuttamaan luiskan parannusta. Jatkorahoitusta luiskahankkeen toteutukselle on onneksi mahdollista saada ja apua saa Leader-ryhmiltä rahoitushakemuksen laatimisessa. Toivottavasti tulevaisuudessa saadaan nauttia entistä laajemmasta veneenlaskupaikkatarjonnasta!
Veneenlaskupaikka-esiselvityksen on rahoittanut ELY-keskus ja paikalliset Leader-ryhmät.
