Hollolan pienjärvien päivitetyssä seurantaohjelmassa huomioidaan erityisesti virkistyskäytön kannalta tärkeimmät järvet sekä mahdollisten kunnostustoimien tuomat lisäseurantatarpeet.
Tärkeimpiä pienjärviä on seurattu jo vuodesta 2007 alkaen ja satunnaisesti myös sitä ennen. Nyt valmistuneessa ohjelmassa huomioidaan aiempaa laajemmin entisen Hämeenkosken alueen järvet. Ohjelmassa on otettu huomioon lähinnä pienjärvien fysikaalis-kemiallisen laadun seurannan tarpeet vesien ekologisen tilan sekä virkistyskäytön kannalta ja sivutaan myös biologisen ja hygieenisen laadun sekä Natura-alueiden vesistöjen seurantatarpeita.
Vesistörikas Hollola
Hollolassa on ympäristöhallinnon järvirekisterin mukaan 44 järveä tai lampea, joiden koko on yli yksi hehtaaria. Näistä Pääjärven, Kivijärven, Salalammin ja Hahmajärven seurannat toteutuvat toistaiseksi joko Lammin biologisen aseman, Lahden kaupungin tai valuma-alueen turvetuotantoalueen velvoitetarkkailun kautta. Vesijärveä seurataan Vesijärvi-ohjelman ja velvoitetarkkailun mukaisesti.
Pienjärvien seurantaohjelmassa on mukana kaikki yli viiden hehtaarin järvet ja alle viiden hehtaarin järvistä Likojärvi. Lisäksi mukaan on otettu Hedelmätarhan lampi, joka ei alle hehtaarin kokoisena lampena ole järvirekisterissä, mutta on virkistyskäytön kannalta tärkeä. Seurattavia pienjärviä on 18.
Seurantatiheys vaihtelee
Näytteet otetaan talvella maalis-huhtikuussa ja kesällä elokuussa. Näinä ajankohtina syvännealueiden happitilanne on kerrostuvissa järvissä heikoimmillaan.
- Vuosittain seurattavia järviä ovat Arkiomaanjärvi, Valkjärvi, Työtjärvi sekä Vähä-Tiilijärvi.
- Joka toinen vuosi seurattavia ovat Iso-Tiilijärvi, Keski-Tiilijärvi, Kutajärvi, Matjärvi, Leppälammi, Iso-Lano sekä pieni Hedelmätarhan lampi.
- Joka neljäs vuosi seurattavia ovat Sairakkalanjärvi, Soltinjärvi, Ahvenainen, Kalliojärvi, Likojärvi, Kastarlammi ja Mustajärvi.
Tavoitteena kokonaiskuva järvien tilasta
Pienjärvien seurannassa päätavoitteena on kerätä järvistä vedenlaatutietoa, jota voidaan käyttää vesistön tilan arviointiin sekä palvelemaan vesien suojelua, kunnostusta ja käyttöä. Analyysien perusteella saadaan mahdollisimman kattava käsitys järvien happamoitumis- ja rehevöitymisuhasta, hajakuormituksen vaikutuksista sekä vesistön virkistyskäyttökelpoisuudesta. Tulokset raportoidaan kalenterivuosittain näytteenottovuoden aikana ja niiden perusteella arvioidaan järven nykyinen tila ja siihen johtaneet syyt.
Muiden pienvesien, kuten lähteiden sekä joki- ja purouomien, seurantaa ei ole liitetty tähän ohjelmaan.
Seurantaohjelma vuosille 2022–2027 on laadittu Hollolan kunnan ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön yhteistyönä. Hollolan elinvoimavaliokunnan valvontajaosto hyväksyi sen kokouksessaan joulukuun alussa.
Tutustu järvikuvauksiin ja seurantaohjelmaan.
Pienjärvien seurantatietoa Hollolan kunnan sivuilla
Hollolan kolmanneksi suurin pienjärvi, Arkiomaanjärvi, on hyvässä tilassa, mutta kasvavan virkistyskäytön vuoksi sen seuranta palautetaan tehtväksi kerran vuodessa. (Paikkatietoikkuna).
Lisätiedot:
Mirva Ketola
vesistöasiantuntija
044 9735137
etunimi.sukunimi@vesijarvi.fi
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
