Pohjakynnyksen ja virtaustasanteiden avulla järvien keskivedenkorkeus nousisi 25 senttiä
Vedenkorkeuden nostohankkeen puuhamiesten aloitteesta tehty ja Vesijärvisäätiön yhdessä Hämeen ELY-keskuksen kanssa rahoittama suunnitelmaluonnos on valmistunut jatkokäsittelyä varten. Suunnitteluasiakirjojen valmistuminen pitkittyi huomattavasti mm. koronapandemian vuoksi, mutta ne tulevat nähtäville 24.1.2022 osoitteessa http://srvy.yhdistysavain.fi
Sala- ja Ruuhijärven rannoilla on runsaasti ranta-asutusta ja kesämökkejä, joten järvien rannat ovat aktiivisessa virkistyskäytössä. Järvien pinnankorkeus on käytännössä sama eikä järviä säännöstellä. Vedenkorkeuden vaihtelu haittaa virkistyskäyttöä erityisesti loivemmilla rannoilla. Esimerkiksi uiminen voi olla hankalaa matalassa vedessä ja veneen vesillelasku vaikeutuu. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan vedenkorkeuden nostolla olisi positiivisia vaikutuksia virkistyskäytön lisäksi myös veden tilaan.
Taustaa työlle
Lahden ympäristöpalvelut ja ELY-keskus teettivät vuonna 2017 konsulttiselvityksen alimpien vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksista. Selvitys rajattiin vain niihin toimenpiteisiin, joita olisi mahdollista tehdä ilman keskivedenkorkeuden muuttamista. Selvityksen perusteella matalien vedenkorkeuksien aiheuttamista ongelmista eroon pääseminen edellyttää pohjakynnystä, joka nostaa väistämättä hieman myös järvien keskivedenkorkeutta.
Ensimmäisen selvityksen tulosten pohjalta järvien osakaskuntien puheenjohtajat päättivät tilata uuden selvityksen keskivedenkorkeuden muuttamisvaihtoehtojen selvittämiseksi. Tämän selvityksen perusteella maltillisella keskiveden nostolla saataisiin alimpia vedenkorkeuksia nostettua merkittävästi. Nyt valmistuneet suunnitteluasiakirjat esittävät, mitä keskivedenkorkeuden nostaminen käytännön toimenpiteinä tarkoittaisi – mitä vesirakennustoimenpiteitä toteutus tarkoittaisi, mitä hyötyjä ja haittoja hankkeella olisi ja minkälaisia taloudellisia näkökohtia toteutukseen liittyisi.
Suunnittelutyön toteutti kilpailutuksen jälkeen ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho, jolla on runsaasti kokemusta vastaavista prosesseista. Hanke on synnyttänyt paljon mielenkiintoa. Vedenpinnan mahdollisesta nostosta on oltu huolissaan etenkin Immilänjoella, josta saatuja näkökohtia on pyritty sisällyttämään suunnitteluprosessiin. Suunnittelu oli haastava tehtävä. Reunaehtoina oli, että järven vedenkorkeuksia tulee nostaa niin, että erityisesti kesänaikaiset matalat vedenkorkeudet nousevat. Tulvan vaaraa ei kuitenkaan saa lisätä, eikä pienimpiä lähtövirtaamia saa olennaisesti pienentää.
Keinoina pohjakynnys ja virtaustasanteet
Esisuunnittelun, mielipidekyselyn ja jatkossuunnittelun perusteella suunnitelmassa päädyttiin vaihtoehtoon, jossa keskivedenkorkeutta nostettaisiin 25 cm. Vaadittavat toimenpiteet nostohankkeessa olisivat pohjakynnyksen rakentaminen Immilänjoen varteen ja Immilänjoen virtaustasanteiden kaivu pohjakynnyksen ja järven luusuan ( kohta, jossa järvi muuttuu laskujoeksi) välisellä alueella.
Tekokoskimainen pohjakynnys rakennettaisiin suunnitelman mukaan järven luusuasta noin 1,2 km alavirtaan. Kynnyksen harjaan tulisi kaksi alivirtaama-aukkoa. Pohjakynnyksestä alavirtaan tehtäisiin tekokoski ja uoman avarrus uoman kapeimpaan kohtaan. Myös pohjakynnyksestä ylävirtaan tehtäisiin piirustusten mukaisesti uoman avarrus. Immilänjoen padotuksen pienentämiseksi tehtäisiin virtaustasanteet pääosin uoman reunan joutomaa-alueelle.
Toimenpiteiden vaikutuksesta alimmat vedenkorkeudet Sala- ja Ruuhijärvessä nousisivat 29-36 cm ja keskimääräinen vedenkorkeus 25 cm. Tulvakorkeudet pysyisivät käytännössä ennallaan ylimmän tulvakorkeuden laskiessa 1 cm ja keskimääräisen tulvakorkeuden noustessa 3 cm. Suurimmat lähtövirtaamat kasvaisivat 1200–1500 l/s. Keskimääräinen vuoden pienin virtaamaa pienenisi 100 l/s ja laskentajakson pienin virtaama nousisi 260 l/s. Suunnitelmassa arvioidaan, ettei virtaamien muutoksilla oleisi olennaisia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön, koska suurten virtaamien kasvu olisi vähäistä ja keskimääräisenä alivirtaama-aikana virtausta olisi edelleen. Virtaaman suhteelliset vaikutukset myös pienentyvät alavirtaan kuljettaessa.
Nosto vaatii AVIn luvan
Hankkeesta koituisi sekä menetyksiä että hyötyä. Toimenpiteistä koituisi virkistyskäyttöhyötyä alueen ranta-asukkaille, kun virkistyskäyttömahdollisuudet paranisivat. Myös virkistyskalastuksen edellytykset parantuisivat. Menetyksiä järven vedenpinnan nostosta aiheutuisi kolmella pääasiallisella tavalla: Veden alle jäisi maa-aluetta, jonka arvo menetetään. Tuotannollisessa käytössä olevien alavien alueiden (maa- ja metsätalousalueet, joutomaa) suurin mahdollinen teoreettinen peruskuivatussyvyys pienenisi. Tulvakorkeuden mahdollinen nousu voisi aiheuttaa rakennuksille vaurioita. Kastuessaan vaurioituvat rakenteet on kartoitettu. Rahana tehtyjen arvioiden mukaan hanke olisi kannattava kokonaishyötyjen ylittäessä kokonaishaitat. On kuitenkin muistettava, etteivät hyödyt ja haitat välttämättä kohdistu samoille kiinteistöille. Hankkeesta voidaan katsoa koituvan hyötyjä myös esimerkiksi kuten vesimaiseman ja kalaston tilan parantumiselle, joita ei suunnitelmassa arvioitu rahana.
Suunnitelman realisoituminen käytännön toimenpiteiksi edellyttää Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupaa. Lupaprosessin voidaan arvioida kestävän ainakin vuoden. Sala- ja Ruuhijärven ranta-asukkaiden keskuudessa on alustavasti muodostettu muutaman aktiivin toimesta hanketta edistämään valmisteluryhmä, ja myöhemmin on tarkoitus muodostaa hanketta vetämään vesioikeudellinen yhteisö (Vesilaki luku 12: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587#L6P3). Vesioikeudellisen yhteisön perustaminen on käytännössä edellytys lupahakemuksen jättämiselle. Hankkeen aktiivit tulevat yhteisön muodostamiseen liittyen lähestymään kaikkia rantakiinteistöjen haltijoita kokouskutsulla.
Valokuva: Ruuhijärven uimaranta syksyllä
Lisätiedot suunnitelmasta, kysymykset mielellään sähköpostilla
Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho
insinooritoimisto@jamiaho.fi
Lisätiedot hankkeen etenemisestä
Vesioikeudellisen yhteisön internet-sivut http://srvy.yhdistysavain.fi
ELY-keskuksen osarahoittaman hankkeen raportti
Perustettava Salajärven ja Ruuhijärven vesioikeudellinen yhteisö. Salajärven ja Ruuhijärven vedenpinnan nosto, Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho
(hankeraportti lisätty 25.1.2022)
