Tänä kesänä Vesijärvellä tehtiin Vesijärvisäätiön hankerahoituksella yleishyödyllisiä niittoja 30 eri kohteessa yhteensä noin 38 hehtaarin alueella. Kolmevuotisen sopimuksen mukaisesti niittourakoitsijoina jatkoivat yhdessä nyt kolmatta vuotta asikkalalainen Hannu Soimavuori sekä hollolalainen Jarno Nummela Ekoeläin Oy:stä.
Vesijärvisäätiön yleishyödyllisten niittojen tarkoituksena on torjua etenkin järviruo’on aiheuttamaa umpeenkasvua lahtialueilla. Lisäksi niitoilla pidetään auki salmipaikkoja sekä virkistyskäytön kannalta tärkeitä yhteisiä uima- ja venerantoja. Linnuston kannalta tärkeillä alueilla umpeenkasvua voidaan ehkäistä niittämällä ruovikkoon väyliä, jotka ylläpitävät kasvuston monimuotoisuutta.
Niitot tehdään aina ELY-keskukselta saadun lausunnon mukaisesti. Vesilain mukaisesti koneellisista niitoista on ilmoitettava ELY-keskukseen ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vrk ennen niittoa. Lausunnossa on otettu huomioon luontoarvot ja mahdollinen uhanalaisten lajien esiintyminen, mikä voi vaikuttaa niitettävän alueen rajaukseen tai niiton soveltuvaan ajankohtaan. Myöhäisen kevään takia lintujen pesinnät olivat tavallista myöhemmässä, joten edellisistä vuosista poiketen tärkeillä lintuvesillä aikaisin niittoajankohta oli tänä kesänä vasta 15.8. alkaen. Tämä vaati niittäjiltä erityistä suunnittelua ja ylimääräistä kaluston siirtoa, kun eri puolilla järveä sijaitsevat erilaiset niittokohteet voitiin niittää joko 15.7., 1.8., tai 15.8. alkaen. Niitot sujuivat kuitenkin suunnitellusti, vaikka ajoittuvat yli kuukauden ajanjaksolle. Suunnitelluista kohteista kaksi jätettiin niittämättä nostopaikan haasteiden vuoksi.
Nostopaikka on tärkeä tekijä niitossa, sillä niittojätteet tulee aina kerätä saman tien pois vesistöstä ja läjittää kauas rannasta niin, etteivät ne pääse takaisin vesistöön esimerkiksi tulvan, aallokon tai sateen aikana. Niittojätteen käsittelystä vastasivat totuttuun tapaan vesialueen- tai rannanomistajat joko omalla kalustollaan tai niittourakoitsijan kautta tilattuna. Osassa kohteita niittojäte jouduttiin läjittämään maalle, mutta ruokoa meni jälleen myös hyötykäyttöön: viljelijöille peltoon maanparannusaineeksi, Rakennusbetoni ja Elementti Oy:lle viherkattoihin, sekä Kujalaan turpeettoman kasvualustan valmistukseen.
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vesijärvisäätiön niittojen yhteydessä myös yksityisillä rannanomistajilla oli mahdollisuus saada omakustanteisesti niittäjä omaan rantaansa. Tämä edellytti ennakkoilmoittautumista, niittoilmoituksen tekemistä ELY-keskukseen, sekä sitoutumista konetyön rahoitukseen ja niittojätteen käsittelyyn oman kiinteistön osalta. Ennakkoilmoittautumisia tuli jonkin verran, ja Vesijärvisäätiö tarjosi apua niittoilmoituksen tekemiseen. Itse niitosta rannanomistajat ja urakoitsija sopivat keskenään.
Yleishyödylliset niitot toteutettiin osana Vesien tilatavoitteita tukevat toimenpiteet Lahden seudulla VEHO V -hanketta. Hanke on saanut rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta Hämeen ELY-keskuksen kautta.
Jutun artikkelikuva ylimpänä: Varjansaari
