Vesijärveen laskevissa ojissa kokeillaan ruokosuodattimia valumavesien käsittelyssä

Ruokosuodatin on valumavesien käsittelyn kokeiluratkaisu, jossa hyödynnetään viime talvena Vähäselän alueelta jään päältä niitettyä ruokoa. Järviruokomateriaalin hyödyntämistä valumavesien suodatuksessa on kokeiltu aiemmin lupaavin tuloksin Kouvolan seudulla, jossa on useita ruo’on hyötykäyttöön perehtyneitä tahoja.

Vesijärvellä ruokosuodatinta kokeillaan kahdessa Vähäselkään laskevassa ojassa, Raikonojassa ja Vähäselänojassa. Raikonojan valuma-alue on peltovaltainen. Sen sijaan Vähäselänojan valuma-alueelle Sorvaseen tullaan lähitulevaisuudessa rakentamaan uuden asuinalueen kunnallistekniikkaa ja hulevesien käsittelyratkaisuja.

Vähäselänojaan ruokosuodatin rakennettiin lokakuun alussa ja Raikonojaan lokakuun puolivälissä. Rakenne on hyvin yksinkertainen ja helposti muunneltavissa. Ojaan asetellaan pitkittäin ruokonippuja. Lisäksi tarvitaan paino tai sidos, jotta ruokoniput pysyvät paikoillaan. Ojassa virtaavan veden on tarkoitus virrata suodattimen läpi. Tulva-aikaan osa vedestä menee suodattimen yli tulvahaittojen ehkäisemiseksi. Veden mukana virtaavan kiintoaineksen odotetaan osin pidättyvän suodattimeen. Samoin ruokojen pinnalle muodostuvan mikrobi- ja leväyhteisön odotetaan käyttävän hyödykseen valumaveden sisältämiä ravinteita.

Suodattimiin käytetty ruoko kerättiin viime talvena Vähäselällä pidetyissä ruokotalkoissa, joissa talviruokoa niitettiin, kerättiin ja niputettiin yhdessä koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden kanssa. Niput ovat olleet varastoituna suodattimien rakentamiseen saakka. Salpauksen opiskelijat tulivatkin heti tuoreeltaan tutustumaan Vähäselänojalle rakennettuun suodattimeen.

Suodattimien toimintaa seurataan säännöllisesti tarkkailemalla rakenteen kuntoa ja ottamalla vesinäytteitä. Kokeilun tavoitteena on selvittää ruokosuodattimen käyttökelpoisuutta ja tehoa valumavesien suodatuksessa. Kokemuksia kerätään suodattimen rakentamisesta, rakenteesta, toimivuudesta suhteessa kiintoaineen ja ravinteiden pidätyskykyyn, eroosionhallinnasta, vesienhallinnasta sekä käyttöiästä. Vähäselänojan suodattimen osalta tavoitteena on myös osaltaan vähentää alueen rakentamisen aikaista kuormitusta Vähäselälle.

Ruokotalkoot ja suodatinkokeilu ovat osa Vesijärvisäätiön Leader-rahoitteista HOLA LAKE II -hanketta. Paikkojen valinnassa ja suodatinten rakentamisen suunnittelussa on ollut mukana Hollolan kunta ja Vähäselänojan hulevesiratkaisuja suunnitellut Ramboll Finland oy. Rakentamisen toteutti Luonnollisesti Osuuskunta apunaan Hollolan Kunnon Tiimi.


Lisätiedot:

Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 044 973 5137
e. mirva.ketola@vesijarvi.fi

Linkkejä: