Se oli aika hyvän kokoinen lehti-ilmoitus. Niin hyvän kokoinen, että minunkin silmäni osui siihen keittiön tasolla. Vaimo oli leikannut sen lehdestä ja laittanut odottamaan. Siitä on viisitoista vuotta.
Vesijärvellä ei ollut minulle lapsuudessani 1970-luvulla suurtakaan merkitystä. Välillä kävimme vanhempien kanssa ihmettelemässä Tehin lähtöä Jyväskylään, mutta eipä paljon muuta. Tehi näytti hienolta, järvi aika kauhealta. Lukioaikana 1980-luvun alkupuoliskolla tulin etäisesti ymmärtämään järven hoitotraditiota, kun meitä opetettiin luottamaan limnologi Juha Kedon ponnisteluihin järven tilan kohentamiseksi. Tilanne oli edelleen melko huono, mutta aktiivinen järvikunnostustyö oli alkanut. Tutkimuspanosta Vesijärvelle oli suunnattu jo 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä lähtien.
Lahdessa oltiin suomalaisen vesistökunnostuksen eturivissä jo 1980-luvulla. Ja itse asiassa koko maailman mitassakin lahtelainen kunnostusote eteni kehityksen aallonharjalla. Motivaatiota ei tarvinnut kaukaa hakea, olihan järvi Suomen kaikkein huonokuntoisin suuri järvi. Olennaista oli, että kaupungin lisäksi mukaan kunnostukseen oli koottu sekä tutkimusosaamista että paikallista kalastusresurssia. Lahden seudun vesistökunnostustraditiolle luotiin noina vuosina vahva perusta.
Uudelle vuosituhannelle tullessa järven tila alkoi jälleen huonontua ja kunnostustradition jatkon resurssit näyttivät riittämättömiltä. Elinkeinoelämän, median, kuntien ja tutkimussektorin yhteisen ja osittain myrskyisänkin vuorovaikutuksen seurauksena syntyi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö. Säädekirja allekirjoitettiin lokakuussa 2007 ja jo viisi kuukautta myöhemmin uusi toimija oli säätiörekisterissä. Säätiön tehtäväksi määriteltiin turvata Vesijärven ja Lahden seudun pienempien järvien kunnostustradition säilyminen ja vahvistuminen.
Säätiö on pyrkinyt alusta asti olemaan sillanrakentaja ja järveen kohdistuvien erilaisten intressien yhteensovittaja. Tätä kuitenkin niin, että vesienhoidon tavoitteet ovat olleet koko ajan etusijalla. On ehkä hiukan yllättävääkin, että kaikkein suurin paine vesienhoitolain edellyttämien vesien tilatavoitteiden saavuttamisesta kiinni pitämiseksi on tullut elinkeinoelämän edustajien puolelta. Viesti säätiölle on ollut, että tavoitteista ei tingitä, vaan etsitään yhä uusia keinoja, joilla maaliin voidaan päästä.
Sillanrakentajan lisäksi toinen säätiön rooliin sopiva metafora voisi olla hämähäkki. Tuon taitavan verkonkutojan tavoin Vesijärvisäätiökin pyrkii kutomaan yhä laajempaa ja kestävämpää verkkoa, joka sitoo toisiinsa erilaiset vesienhoidossa tarvittavat resurssit. Tässä on onnistuttu mielestäni hyvin. Työ edellyttää vesienhoidon moninaisen substanssiosaamisen lisäksi mm. kykyä kerätä työn tarvitsemaa rahoitusta sekä osaamista toimia erilaisissa viestintäympäristöissä. Vesijärvisäätiöltä edellytetään kykyä löytää oikeat tahot tekemään oikeita asioita oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tällä rintamalla olemme voineet tuoda Lahden seudun vesienhoidolle selkeää lisäarvoa ja tässä olemme, yhdessä keskeisten kumppaniemme kanssa, nykyään selvästi vahvempia kuin viisitoista vuotta sitten.
Siinä pöydällä olleessa ilmoituksessa etsittiin henkilöä vetämään vasta perustettua Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiötä. Pitkään ei hakemuksen jättämistä tarvinnut miettiä. Ja vielä viidentoista vuoden jälkeenkään hakeminen ei ole hetkeäkään kaduttanut. Minulle parasta näissä viidessätoista vuodessa on ollut mahdollisuus olla hedelmällisessä vuorovaikutuksessa hyvin erilaisten sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutustilanteet maa- ja vesialueiden omistajien, elinkeinoelämän, hallinnon, tutkijayhteisön, median ja tavallisten kuntalaisten kanssa ovat kaikki omanlaisiaan. Kielen pitää elää tilanteen mukaan, mutta viestin on oltava sama. Takkia tilanteen mukaan kääntämällä eivät asiat etene, eikä sillä kovin pitkäaikaista arvostusta voi kerätä. Olen kiitollinen kaikista niistä erilaisista syötteistä, joita moninaisissa kohtaamisissa on saatu ja saadaan.
Kuluneen viidentoista vuoden aikana Vesijärven suotuisa tilan kehitys on saatu vakautettua, lahtelaisen järvenhoidon mainetta ja tunnettuutta on saatu nostettua edelleen myös kansainvälisesti, verkostoja on kyetty merkittävästi laajentamaan ja avaamaan kokonaan uusiin suuntiin ja kaikkeen edellä sanottuun liittyen vesienhoidon rahoituspohjaa on saatu lavennettua täysin uudelle tasolle. Vahvistuneet resurssit ovat antaneet mahdollisuuden kokeilla ja toteuttaa yhdessä Lahden kaupungin kanssa melko huomattaviakin vesienhoidon toimenpiteitä, unohtamatta Vesijärven hoidon perinteeseen kuuluvaa kiinteää yhteyttä toimenpiteiden toteutuksen ja niitä arvioivan tutkimuksen välillä.
Viisitoista vuotta ei ole pitkä aika Vesijärven historiassa. Sen sijaan vesistökunnostusten historiassa se on jo varsin kohtuullinen kaari. Ajatus vesistöjen kunnostuksesta syntyi 1960-luvun Ruotsissa ja melko pian sen jälkeen alan kellokkaat ryhtyivät pohtimaan kunnostustoimia Vesijärvelläkin. Vesijärvisäätiö haluaa omalta osaltaan viedä eteenpäin uraauurtavan lahtelaisen vesistökunnostuksen traditiota myös seuraavat viisitoista vuotta ja vahvistaa kansainvälisestikin Lahden seudun asemaa puhtaan veden varaan nojautuvana alueena. Yhdessä kumppaniemme kanssa me pystymme sen tekemään.
Heikki Mäkinen
Toimitusjohtaja (FT)
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
