Hollolan Vähä-Tiilijärven tilaa on seurattu tarkoin vuoden 2018 massiivisen sinileväkukinnan jälkeen. Järven todettiin rehevöityneen hitaasti vuosien saatossa ja särkikannan kasvaneen. Pääosin varsin pienikokoisista särjistä koostuva kalasto pitää yllä ravinnetasoon nähden korkeita levämääriä. Järvelle laadittiin hoitosuunnitelma ja siellä aloitettiin hoitokalastus keväällä 2020. Viime kesänä tutkittiin, miten hoitokalastus on tähän mennessä vaikuttanut kalastoon, eläinplanktoniin ja järven tilaan. Viime kesän tuloksista voitiin todetta, että alkanut hyvä suunta katkesi, kun kesällä 2021 oli syntynyt erittäin vahva särjen vuosiluokka. Tämä näkyi kesällä 2022 siinä, että 8-9 cm:n kokoista särkeä oli runsaasti, eläinplankton oli hyvin pienikokoista ja levämäärät korkeita. Tulosten mukaan hoitokalastusta oli siis tehostettava (lue uutisemme viime kesän tuloksista).
Katiskasaalis tähän mennessä noin 100 kiloa
Tänä keväänä hoitokalastusta jatkettiin Vesalan kalaveden osakaskunnan voimin yhteensä 16 katiskalla. Weke-katiskojen lisäksi käytössä on muutama hyvin pienisilmäinen katiska, joihin edelliskesän poikasetkin jäävät. Hoitokalastus aloitettiin 24.4.2023 heti kun jäät järvestä hävisivät. Alkuun saalista tuli joka päivä noin 11-12 kg. Toukokuun alkupuolella saalismäärä alkoi vähetä, kun särjen ja ahvenen kutupuuhat loppuivat kevään edetessä. Ahvenesta saaliiksi otettiin vain pienet, alle 10 cm:n kokoiset kalat. Tätä suuremmat ahvenet ovat tärkeitä särjen saalistajina. Suurikokoisia ahvenia järvessä onkin huolestuttavan vähän. Myös kaikki hauet vapautetaan aina hoitokalastussaaliista.
Haukien tulo katiskoihin lisääntyi toukokuun puolivälissä, samalla kun muu saalis väheni. Niinpä 15.5. pääosa katiskoista otettiin pois. ”Jäljelle jäi enää kolme katiskaa paikkaan, joista särkiä ja ahvenia edelleen tulee, muttei juurikaan haukia”, kertoo Vesalan kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Vesa Porri. Osakaskunnan kirjanpidon mukaan hoitokalastuksen kokonaissaalis tähän mennessä on noin 100 kg, joista 60 kg pientä ahventa ja loput särkeä. Tämä on huomattavasti enemmän kuin viime kesänä, jolloin kokonaissaalis jäi alle 50 kiloon.
Muitakin hoitokalastusmenetelmiä kokeiluun
Hoitokalastuksen tehostamiseksi on pohdittu myös muita keinoja keväisen katiskoilla tapahtuvan kutupyynnin lisäksi. Katiskoja voidaan kokeilla rantavedessä myös kesäaikaan, kunhan huolehditaan siitä, ettei haukia vahingoiteta. Syksyllä voidaan kokeilla nuottaamista. Järvellä on kokeiltu nuottaamista joskus aikaisemminkin, mutta saaliiksi saatiin lähinnä sammalta, joka peittää järven pohjan neljän metrin syvyyteen saakka. Jos uusi kokeilu osoittaisi, että nuottaus on sittenkin mahdollista, olisi ensi talven pyydystalkoissa mahdollista rakentaa järvelle oma nuotta. Pyydystalkoissa voidaan valmistaa myös järvelle sopiva rysä- tai paunetti, joka asennettaisiin järveen keväällä 2024.
Kesän 2022 ravintoverkkotutkimus oli osa Vesijärvisäätiön toteuttamaa Vesienhoidon tavoitteiden tukeminen Vesijärvellä ja Lahden seudun pienemmillä järvillä 2022–2023 -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman varoista. Lisäksi Vesijärvisäätiö myönsi Vesalan kalaveden osakaskunnalle avustusta hoitokalastuksen jatkoon.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137
