Vesikasvillisuuden koneellinen poisto edellyttää aina niittoilmoituksen tekemistä paikalliselle ELY-keskukselle. Ilman ilmoitusta voi omassa rannassa niittää käsin pieniä alueita (< 0,1 ha) esimerkiksi viikatteella. Suuremmista, tai esimerkiksi veneeseen kiinnitettävällä niittopäällä tehtävistä niitoista on ilmoitettava. Jos suunnittelet oman rantasi niittoa, muistathan olla yhteydessä myös vesialueen omistajaan, sillä tarvitset luvan myös häneltä. Niittoilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, suositusten mukaan kuukausi ennen suunniteltua niittoa, jotta ilmoitus ehditään ELY-keskuksessa käsitellä ja antaa siitä lausunto.
Ilmoitusjärjestelmä on muuttunut
Niittoilmoitus laaditaan sähköisesti ympäristöhallinnon asiointijärjestelmässä (palvelut – Ympäristöasioiden rekisteröinti- ja ilmoituspalvelu – Ruoppaus- ja niittoilmoitus). Ilmoitusjärjestelmä on hiljattain uudistunut ja ilmoituksen laatiminen edellyttää vahvaa tunnistautumista. Järjestelmässä on mahdollista piirtää niitettäväksi aiottu alue suoraan kartalle oikeaan kohtaan, jolloin alueelle lasketaan automaattisesti myös ilmoituksessa tarvittava pinta-ala. Niittoilmoitukseen tarvitaan myös suunnitelma niittojätteen läjitysalueesta, sillä niitettävä materiaali on aina nostettava pois vedestä. Ilmoitusta laatiessasi tarvitset niitettävän vesialueen sekä läjitysalueen kiinteistönumerot sekä omistajatiedot. Kiinteistörajat ja kiinteistönumerot saat niin ikään näkyviin ilmoitusjärjestelmän kartasta, tai etukäteen netistä esimerkiksi karttapaikasta tai Paikkatietoikkunasta.
Apua Vesijärvisäätiöltä
Jos tarvitset apua niittoilmoituksen laadintaan, ole yhteydessä meihin, niin koetamme auttaa parhaamme mukaan! Voimme myös välittää niittoja tekevien urakoitsijoiden yhteystietoja. Heidän kalenterinsa täyttyvät pian, joten ole ajoissa liikkeellä.
Apua niittoilmoitukseen ja niittoihin liittyviin kysymyksiin saa myös ELY-keskuksesta ympäristöasioiden asiakaspalvelusta (puh. 0295020900).
Niitoissa huomioitavaa
Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa. Ruovikot ovat tärkeä elinympäristö monille vesilinnuille, kaloille ja pohjaeläimille. Vesikasvit myös sitovat pohja-aineksen paikoilleen ja pidättävät valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Uposkasvit ja niiden pinnalle kiinnittyneet mikroskooppiset levät sitovat itseensä osan veden ravinteista. Näin ne ehkäisevät sinileväkukintoja ja auttavat veden pysymistä kirkkaana. Vesikasvillisuus myös vaimentaa aallokkoa ja ehkäisee rannan eroosiota. Huomattava myös on, että ruovikon harventaminen lisää yleensä muiden vesikasvien määrää.
Niittoalue kannattaa pitää kohtuullisena myös siksi, että niittojätettä muodostuu helposti huomattavan suuri määrä. Niittojätettä ei saa jättää vesistöön tai läjittää vesijätölle. Niittojätteen nostoon vedestä voidaan tarvita erillistä nostokonetta. Jos niittojäte ei mahdu omalle tontille, voidaan tarvita myös kuljetuspalvelua. Nämä kaikki vaikuttavat niiton kustannuksiin ja kokonaisuus on hyvä miettiä ja sopia ennakkoon urakoitsijoiden kanssa.
Tietoa ja ohjeita rannanhoidosta löydät myös täältä:
https://www.vesi.fi/vesitieto/rantojen-kunnostus/
Vesijärvisäätiön yleishyödylliset niitot elokuussa
Yksityisten rantojen niitot kuuluvat rannanomistajalle itselleen, mutta Vesijärvellä tehdään myös Vesijärvisäätiön kustantamia yleishyödyllisiä niittoja. Niiden suunnittelua tehdään parhaillaan. Niitot tehdään ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti, ja ne ajoittuvat elokuulle. Niittourakoitsijaksi valittiin kilpailutuksen kautta RantaService Oy. Myös Lahden kaupunki tekee niittoja omilla ranta-alueillaan.
Vesijärvisäätiön kustantamien yleishyödyllisten niittojen tavoitteena on vähentää rantojen, lahdenpohjukoiden ja salmipaikkojen umpeenkasvua sekä avata vesialuetta virkistyskäytön kannalta keskeisillä yhteisillä alueilla, kuten uima- ja venerannoilla. Paikoitellen ruovikkoon avataan rannansuuntaisia väyliä, jotka parantavat hauen pääsyä kutualueille. Linnuston kannalta tärkeillä alueilla umpeenkasvua ehkäistään pääasiassa niittämällä ruovikkoon väyliä, jotka ylläpitävät ruovikon mosaiikkimaisuutta ja kasvuston monimuotoisuutta, mutta tarkoituksena ei ole kokonaan taannuttaa ruovikkoa.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
puh. 044 973 5137
s-posti: mirva.ketola@vesijarvi.fi
