Kevään aikana Vesijärven uhanalaisen ankeriaan vaellukselle lähtöä turvaavia ylisiirtoja on tehty Vääksyn ankeriasarkun lisäksi hyödyntämällä kaupallisten kalastajien pyyntiponnistusta osana Ankeriaan suojelutoiminnan tehostaminen kaupallisen kalastuksen avulla -hanketta. Tehokas rysäpyynti on mahdollistanut aiempaa tehokkaamman kalojen siirron kutuvaellusta varten. Samalla on saatu kerättyä tutkimusaineistoa aiempaa suuremmalla yksilömäärällä.
Vesijärven ankeriaskanta on vahva Lahden kaupungin pitkään jatkuneen istutustyön ansiosta. Uhanalainen ankerias vaeltaa lisääntymään Sargassomerelle asti. Vesijärven ankeriaan lisääntyminen on riippuvainen ylisiirroista, sillä luontaisella vaellusreitillä Kymijoessa on useita voimalaitospatoja.
Kevään aikana siirrettiin vaellukselle 282 kalaa
Hankkeeseen sitoutuneille kalastajille myönnettiin poikkeusluvat ankeriaan pyyntiin. Kalastuskausi alkoi heti jäiden lähdettyä huhtikuun lopulla. Hoitokalastusrysiin päätyneet ankeriaat koottiin sumppuihin odottamaan mittauksia ja ylisiirtoja, joita tehtiin touko-kesäkuussa lähes viikoittain. Suurin piikki vaelluskypsien ankeriaiden liikkeissä havaittiin helatorstaiviikolla sekä rysissä, että ankeriasarkulla. Mittauksissa 22.5.2023 mitattiinkin yli sata yksilöä kerralla.
Viidellä mittauskerralla mitattiin ja punnittiin yhteensä 329 ankeriasta, joista 282 yksilöä kuljetettiin vaellukselle Kymijoen suulle, Ahvenkosken voimalaitoksen alapuolelle. Vääksynjoen ankeriasarkun kautta siirretty yksilömäärä oli tänä keväänä runsaat 400 yksilöä.
Kaikkiaan 47 pienempää ankeriasta merkittiin lähiluettavalla sirulla ja palautettiin Vesijärveen. Vaellukselle siirrettyjen kalojen keskimääräinen paino oli 1345 g ja pituus 90 cm. Merkittyjen ja takaisin Vesijärveen vapautettujen kalojen (n=47) keskimääräinen paino oli 697 g ja pituus 73 cm.
Kelien lämmettyä ankeriaiden aktiivisuus on hiipunut ja ylisiirrot ovat tauolla kesän ajan. Elokuussa kokeillaan jälleen rysäpyyntiä ja mikäli ankeriasta tulee saaliin mukana, niin ylisiirtoja jatketaan tarpeen mukaan. Hanketta pystytään näillä näkymin jatkamaan myös seuraavan kevään aktiivisen jakson ajan.
Toimintamallista hyviä kokemuksia
”Lahden kaupunki on panostanut paljon ankeriaan suojeluun ja näemme hankkeen lajin suojelun kannalta tärkeänä”, sanoo Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin.
Hankkeessa on luotu ja testattu uudenlaista toimintamallia ylisiirtoihin ja kerätty siitä samalla kokemuksia. Toimintamallin avulla on saatu selvästi tehostettua ankeriaiden ylisiirtoja verrattuna ankeriasarkun kautta tehtyihin siirtoihin ja siten saatu kasvatettua mereen siirrettyjen ankeriaiden määrää. Hankkeessa on myös kerätty arvokasta tutkimustietoa vaelluskypsistä yksilöistä ja toisaalta saatu mitattua ja merkittyä lähes 50 yksilöä, joita voidaan seurata jatkossa. Toimintamallissa on saatu kehitettyä yhteistyötä Lahden kaupungin, kaupallisten kalastajien ja Luonnonvarakeskuksen välillä.
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö hallinnoi Ankeriaan suojelutoiminnan tehostaminen kaupallisen kalastuksen avulla -hanketta, joka on saanut rahoitusta EMKVR-rahastosta Sisä-Suomen Kalaleaderin kautta.
Lisätiedot:
Anna Hakala
Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 040-5516466
e. anna.hakala@vesijarvi.fi
