Vesijärvellä tehdään vuosittain yleishyödyllisiä kesäniittoja, joiden tavoitteena on vähentää rantojen, lahdenpohjukoiden ja salmipaikkojen umpeenkasvua sekä avata vesialuetta virkistyskäytön kannalta keskeisillä yhteisillä alueilla, kuten uima- ja venerannoilla. Vesijärvisäätiön, vesi- ja ranta-alueiden omistajien sekä niittourakoitsijan yhteistyönä niitettiin reilut 26 hehtaaria.
Toiveita Vesijärven yleishyödyllisten niittojen kohdealueista otetaan vastaan vesialueen omistajilta eli osakaskunnilta. Vesijärvisäätiö vastaa niittojen organisoinnista ja kustannuksista, ja osakaskunnat tai rannanomistajat puolestaan vastaavat niittojätteen nostosta ja poiskuljetuksesta. Tänä vuonna niittosuunnitelmaan liitettiin kaikkiaan 28 kohdetta.
Vesikasvillisuuden koneellinen poisto edellyttää aina niittoilmoituksen tekemistä paikalliselle ELY-keskukselle. Niittoilmoituksen perusteella ELY-keskus antaa lausunnon, jossa voidaan määritellä erityisehtoja niiton toteutukselle.
Vesijärven niittosuunnitelmaan annetussa ELY-keskuksen lausunnossa määritelty varhaisin aloituspäivä niitolle vaihteli eri kohteissa, mikä haastoi työn organisointia. Osassa kohteita niitot olisi voinut aloittaa jo heinäkuun puolivälin jälkeen, osassa elokuun alussa ja viimeisissä vasta 15.8.2023. Koska myöhäiset kohteet sijaitsivat eri puolilla järveä, ei niittoja kannattanut aloittaa kovin aikaisin, jotta edestakaisilta siirtymiltä eri selkien välillä vältyttäisiin. Lopulta niitot aloitettiin 8. elokuuta.
Kovaa tuulta ja Drone-kuvia
Niittourakoitsijaksi valittiin kilpailutuksen kautta RantaService Oy, joka toteutti Vesijärven kesäniitot nyt ensimmäistä kertaa. Heillä oli käytössään Truxor-niittokone, sekä keruukalustona mm. alumiiniponttoonivene, joka liikkuu matalassakin vedessä.
Niitot alkoivat Kajaanselältä Korpilahden suunnalta. Niittoja haittasi alkuun kova tuuli. Liian kovalla ja etenkin väärään suuntaan puhaltavalla tuulella ei kannata niittää, ettei niitetty materiaali karkaa ulapalle. Kajaanselän kohteiden jälkeen niitot etenivät Laitialanselälle, sieltä Kutajoen rantoja pitkin Komonselälle ja lopulta Paimelanlahdelle, Vähäselälle ja viimeisenä Enonselälle.
Työn aikana vältyttiin suuremmilta laiterikoilta. Etenkin loivemmilla rannoilla käytettävissä olevalla niittokoneella oli mahdollista saada niitetty materiaali tuotua kovalle maalle ilman erillistä nostokalustoa. Muutama suunnitelmaan merkitty väylä osoittautui liian maatuneeksi vesiniittokoneella niitettäväksi. Yksi kohde jäi niittämättä nostopaikalla olleiden veneiden takia. Yhteensä Vesijärvellä niitettiin tänä kesänä reilut 26 hehtaaria vesikasveja.
Urakoitsijan näkökulmasta Vesijärven niittokohteita oli paljon ja siirtymät olivat verrattain pitkiä. ”Kovaa tuulta lukuun ottamatta niitot onnistuivat varsin hyvin ja suuremmilta laiterikoilta vältyttiin”, kertoi niittoyrittäjä Petri Tervahartiala. Viimeinen kohde saatiin valmiiksi 10. syyskuuta.
Niittäjät kuvasivat kohteet Drone-kameralla ennen niittoja ja sen jälkeen. Kuvat tuovat paljon lisätietoa kasvustojen rakenteesta ja auttavat jatkossa niittojen suunnittelussa.
Niitoissa muistettavaa
Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa, joten tavoitteena ei koskaan ole poistaa kaikkea kasvillisuutta. Ruovikot ovat tärkeä elinympäristö monille vesilinnuille, kaloille ja pohjaeläimille. Niillä on monia edullisiakin vaikutuksia veden laatuun, sillä ne sitovat pohja-aineksen paikoilleen ja pidättävät valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Veden alla kasvavat uposkasvit ja niiden pinnalle kiinnittyneet mikroskooppiset levät sitovat itseensä osan veden ravinteista. Näin ne ehkäisevät sinileväkukintoja ja auttavat veden pysymistä kirkkaana. Vesikasvillisuus myös vaimentaa aallokkoa ja ehkäisee rannan eroosiota.
Kesäniitot toteutettiin osana Vesienhoidon tavoitteiden tukeminen Vesijärvellä ja Lahden seudun pienemmillä järvillä 2022-2023 -hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman varoista.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
puh. 044 973 5137
s-posti: mirva.ketola@vesijarvi.fi
artikkelikuva: Mirva Ketola
