Vuonna 2017 perustetun Vesijärven petokalarahaston tarkoituksena on keskittää ja tehostaa Vesijärven petokalakannan hoitoa vesienhoitoa tukevasti. Rahasto mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen petokalojen istutustoiminnan Vesijärvessä. Vuonna 2023 istutettiin taimenta, kuhaa ja ankeriasta.
Petokalarahastolla on ollut käytettävissä Lahden kaupungin, osakaskuntien, Salpausselän kalatalousalueen ja Vesijärvisäätiön varoja kalanpoikasten istutuksiin. Vesijärven petokalarahasto toimii osana Salpausselän kalatalousaluetta. Rahastoon sijoittaminen on vapaaehtoista.
Petokalarahaston neuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Puujalka pitää petokalarahaston perustamista kertyneiden kuuden vuoden kokemusten pohjalta hyvänä ratkaisuna. Toiveena on, että Vesijärven osakaskuntia lähtisi lisää mukaan työhön omalla panoksellaan.
”Pienistä puroista kertyy iso virta. Pienetkin panokset kerryttävät pottia yhteisen kalastomme hoitoon. Pieniä osakaskuntia Vesijärvellä on paljon.”, kannustaa Pekka.
Petokalojen istutukset vuonna 2023
Petokalarahasto käytti kalaistutuksiin vuonna 2023 yhteensä 40 335,96 euroa. Vuonna 2023 Vesijärveen istutettiin taimenta, kuhaa ja ankeriasta. Vesialueen omistajien sekä muiden rahoittajien ansiosta pystyttiin toteuttamaan monipuolista sekä suuruusluokaltaan merkittävää kalojen istutustoimintaa.
Vuonna 2023 istutettiin taimenta sekä Vesijärveen että Vesijärveen laskeviin puroihin. Järvi-istutus toteutettiin 2-vuotiailla Rautalamminreitin kantaa olevilla taimenilla Kajaanselälle. Vesijärveen laskevista uomista Haritunjokeen, Virojokeen ja Kiikunojaan istutettiin 10 000 vastakuoriutunutta taimenta.
Kuha on tehokas kuoreen saalistaja ulappa-alueilla ja siksi hyvä laji vesienhoidollisessa istutustyössä. Vuonna 2023 Petokalarahasto istutti Vesijärveen yhteensä n. 44 000 kuhanpoikasta. Kuhanpoikasten keskipituus oli 85–95 mm ja istutukset tehtiin Komonselällä sekä Kajaanselällä.
Kuhan luontaisen lisääntymisen ja istutusten merkitystä Vesijärven kuhakannassa selvitetään monivuotisessa tutkimushankkeessa. Tutkimushankkeessa merkitään väriaineella istutettavat kuhat ja kalanäytteitä keräämällä voidaan tulevaisuudessa arvioida kuhaistutusten vaikuttavuutta Vesijärvessä. Tuloksia voidaan tulevaisuudessa myös hyödyntää vesienhoidon ja kalaistutusten suunnittelussa.
Ankerias ei enää pääse nousemaan merestä Vesijärveen luontaiselle kasvualueelleen. Istutusten avulla voidaan säilyttää Vesijärven ankeriaskanta. Vääksynjoen ankeriasarkun avulla ankeriaille voidaan turvata vaellus lisääntymisalueilleen. Vesijärven Enonselälle istutettiin 10 000 ankeriasta vuonna 2023.
Kehitystä toiveiden mukaan
Petokalarahaston neuvottelukuntaan kuuluvat kalatalousalueen hallituksen nimeämä rahastonhoitaja, kalatalousalueen toiminnanjohtaja, kalatalousalueen hallituksen nimeämät viisi Vesijärven osakaskuntien edustajaa (Kajaanselkä, Komonselkä, Laitialanselkä, Paimelanlahti-Vähäselkä, Enonselkä), Vesijärvisäätiön edustaja, Vesijärvellä toimivien virkistyskalastusseurojen valitsemat kaksi edustajaa ja Vesijärvellä toimiva kaupallinen kalastaja. Neuvottelukunnan kokoonpanosta vaihtuu kolmasosa (3 hlö) kolmen vuoden välein.
Petokalarahaston neuvottelukunta päättää toteutettavista istutuksista vuosittain. Kuluvana keväänä pohditaan erityisesti kuhaistutuksia, kun kanta on voimistunut hyvin. Myös järvisiian lisäämistä istutuslajiksi tullaan käsittelemään kevään kokouksessa. Järvisiian on arvioitu siirtyvän petokalaksi noin 4-5 vuoden kasvuvaiheen jälkeen.
Lisätiedot:
Pekka Puujalka
Neuvottelukunnan puheenjohtaja
Vesijärven petokalarahasto
p. 050 552 2607
Janne Partanen
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus
kalatalouskeskus@outlook.com
p. 045 171 5544
