Hollolan Vähä-Tiilijärvellä on tehty hoitokalastusta katiskoilla vuodesta 2020 lähtien järven ravintoverkon kunnostamiseksi ja sinilevähaittojen vähentämiseksi. Tänä keväänä hoitokalastusta tehostettiin kokeilemalla katiskakalastuksen lisäksi rysäkalastusta ammattikalastajan voimin. Keväinen, särjen kutuaikaan ajoitettu rysäkalastus osoittautuikin varsin tehokkaaksi menetelmäksi, sillä 10 päivän rysäkalastuksen kokonaissaalis ylsi 640 kiloon. Saalis oli lähes pelkästään särkeä, jota hoitokalastuksella nimenomaan pyritään vähentämään.
Vesalan kalaveden osakaskunta aloitti keväisen katiskakalastuksen Vähä-Tiilijärvellä torstaina 2.5., muutama päivä jäiden lähdön jälkeen. Ammattikalastaja Ilkka Tonteri viritteli samana viikonloppuna järvelle pyyntiin kolme rysää. Pyynnin aloitusajankohta osoittautui oikeaksi särjen kudun suhteen. Vielä ensimmäisinä päivänä katiskasaalis oli pieni, mutta saalis kasvoi juuri silloin kun rysätkin oli saatu pyyntiin. Rysien ensimmäisen koennan saalis olikin peräti 150 kg ja rysän havaksissa oli runsaasti särjen mätiä.
Tämän jälkeen säät viilenivät pitkäksi aikaa, mikä hidasti särjen liikettä. Päivittäisen rysäkoennan keskisaalis oli 50 kilon luokkaa. Saalis oli lähes pelkästään särkeä. Ahvenia rysiin tuli vain muutamia kappaleita päivässä. Haukiakin tuli aluksi, mutta yöpakkasten lisääntyessä niidenkin tulo väheni. Isot ahvenet ja hauet vapautettiin aina hoitokalastussaaliista, sekä rysistä että katiskoista. Hauet ja isommat ahvenet ovat tärkeitä petokaloja järvessä pitämään särjen lisääntymistä kurissa.
Rysästä vapautettiin myös noin 1,5 kiloinen ankerias. Lisäksi rysän havaksen reikiin ilmestyi ns. rasvarinkuloita, jotka kertovat siitä, että ankerias on mennyt reiästä läpi. Kalastajan havaintojen mukaan ankeriasta löytyy yllättävänkin monesta järvestä.
Osakaskunnan katiskakalastuksen kokonaissaalis oli noin 31 kg, josta vajaa 40 % oli särkiä ja loput ahventa. Särkien tulo heikkeni ja haukien runsastui toukokuun puolivälissä, jolloin kalastus lopetettiin.
Kevään kokonaissaalis kohosi siis yhteensä reiluun 670 kiloon, mikä on 67 kg/ha. Hoitokalastuksen tehostamiskokeilua jatketaan syksyllä, jolloin järvellä kokeillaan pyydystalkoissa valmistunutta kurenuottaa yhteistyössä Nastolan osakaskunnat ry:n kanssa.
Hoitokalastuksen tehostaminen kevään ja syksyn 2024 aikana toteutetaan osana Hämeen ELY-keskukselta haettua, Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin II – hanketta. Lisäksi Vesijärvisäätiö myönsi Vesalan Kalaveden Osakaskunnalle avustusta hoitokalastuksen jatkoon.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137
