Ruokosuodatin on kuivasta järviruo’osta ojaan rakennettu suodatin. Ruokosuodattimista ja niiden käytöstä vesistökuormituksen hallinnassa on kerätty kokemuksia Vesijärven valuma-alueella kolmessa kohteessa. Yksinkertainen ja luonnonmukainen suodatinrakenne onnistui pidättämään hieman kiintoainesta, mutta ravinteiden pidätyskyky oli heikko. Rakenteisiin on tehty parannuksia ja kokeilua jatketaan vielä tämä kesä.
Vesistöihin kohdistuvan kuormituksen hallinta on yksi keskeisimmistä järvien hoitoon ja kunnostukseen liittyvistä kysymyksistä. Tehokkainta on estää kuormituksen syntyminen, mutta aina se ei ole täysin mahdollista etenkään hajakuormituksen osalta. Sen vuoksi ulkoisen kuormituksen hallinnassa on käytetty erilaisia virtausta hidastavia ja kiintoainetta ja ravinteita pidättäviä ratkaisuja. Ojastossa näitä voivat olla esimerkiksi kaksitasouomat, pohjapadot, laskeutusaltaat tai kosteikot. Ojissa on kokeiltu myös erilaisia valumavesien suodattimia.
Mikä ihmeen ruokosuodatin?
Ruokosuodatin on kuivasta talvella korjatusta järviruo’osta tehty suodatin ojassa. Sen tarkoitus on pidättää veden mukana kulkevaa kiintoainetta ja ravinteita. Kiintoaineen odotetaan osin pidättyvän suodattimeen mekaanisesti, veden kulun hidastuessa ja kulkiessa suodatinrakenteen läpi. Ruokomateriaalin pinnoille odotetaan myös muodostuvan biofilmi, eli mikrobi- ja leväyhteisö, joka käyttää hyödykseen valumaveden sisältämiä ravinteita sekä järviruo’on sisältämää hiiltä.
Ruokosuodatin on rakenteena helppo ja yksinkertainen, mutta tietoa ja kokemuksia ruokosuodattimien tehosta ja toimivuudesta erityyppisissä tilanteissa tarvitaan lisää. Vesijärvellä rakennettiin syksyllä 2022 kolme ruokosuodatinta Vesijärven Vähäselälle laskeviin Vähäselänojaan ja Raikonojaan sekä Kasulahdelle laskevaan pelto-ojaan. Suodattimien toimintaa seurattiin varsin tiiviisti ottamalla vesinäytteitä suodattimien ylä- ja alapuolelta. Myös niiden kuntoa ja huoltotarvetta seurattiin.
Kiintoainetta pidättyi, mutta ei merkittävää tehoa
Vesinäytteiden perusteella ruokosuodattimet eivät tuottaneet merkittävää parannusta ojavesien laatuun. Raikonojalla havaittiin vesinäytteiden perusteella pientä kiintoaineen pidättymistä. Myös ammoniumtypessä havaittiin pientä alenemaa suodattimien jälkeen. Muutoin vesinäytteiden tulokset olivat samaa tasoa tai vaihtelivat ollen suodattimen alapuolella vuoroin suurempia tai pienempiä kuin yläpuolella.
Suodattimia uusittaessa kuitenkin havaittiin, että niiden sisällä oli varsin runsaasti kiintoainesta. Tämän havainnon perusteella suodattimet olivat pidättäneet ojassa kulkenutta tavaraa. Suodattimet alkoivat ajan kuluessa myös padottaa vettä aiempaa enemmän, mikä voi kertoa paitsi suodattimen tiivistymisestä, myös täyttymisestä kiintoaineella.
Huoltotarve ja kehitysmahdollisuudet
Suodattimet selvisivät hyvin koossa ensimmäisestä talvestaan, vaikka painuivat hieman kasaan. Seuraavana syksynä, eli vuoden päästä suodattimien rakentamisesta, suodatinmateriaali oli alimmaisissa nipuissa jo varsin pehmeää ja helposti hajoavaa. Myös ruokonippujen kiinnitykseen käytetyt puutapit olivat osin katkeilleet. Nippujen sitomiseen käytetty sisalnaru lahosi myös, eikä enää pitänyt alimpia nippuja koossa. Suodattimia uusittiin tässä vaiheessa, mikä saattaa kuitenkin heikentää suodattimien toimintaa biofilmin kehittymisen kannalta.
Vesi pyrki etsimään reittejä suodattimen alapuolelta, mikä vaikuttaa vesinäytteiden tuloksiin. Varsinkin kesällä vesipinta ojissa oli matalalla, jolloin suurin osa suodattimesta oli kuiviltaan. Ruokonippujen kuivuminen ei edistä mahdollisen biofilmin muodostumista. Alhainen lämpötila myöhään syksyllä, talvella tai aikaisin keväällä ei myöskään suosi biofilmiä.
Kuivumis- ja alivirtausongelmaa koetettiin ratkaista tekemällä pienet padotukset suodattimen molemmin puolin. Ruokosuodatinkokeilua Vesijärvellä jatketaankin vielä tämä kesä, jotta nähdään, onnistutaanko pienillä patorakenteilla parantamaan suodattimien kesäaikaista toimintaa.
Vähäselänojan suodattimet kuitenkin poistettiin tänä keväänä, sillä alueelle viime talvena rakentunut uusi kosteikko muutti uoman korkeussuhteita niin, että suodattimet alkoivat padottaa liikaa vettä. Kosteikon rakentamiseen liittyen alueella on käynnissä oma seurantansa. Rakentamisen aikana alueella oli parhaimmillaan käytössä jopa kolme ruokosuodatinta.
Vesijärven ruokosuodatinkokeilu toteutettiin osana kansainvälistä Leader-hanketta HOLA LAKE II – Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen II (2022–2023). Hankkeen tarkoituksena oli etsiä ratkaisuja ja koota hyviä toimintatapoja järvien kokonaisvaltaiseen hoitoon.
Lue hankkeen loppuraportti täältä.
Raportti ruokosuodatinkokeilusta on luettavissa täältä.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137
