Vesijärven kesän 2024 verkkokoekalastus osoitti, että kalaston rakenne järvessä on hyvä. Ahvenkalat ovat koeverkkojen saaliissa selvästi särkikaloja runsaampia. Lisäksi petokalojen osuus on viime vuodet pysynyt korkeana, mikä on kalataloudellisesti hyvä asia ja osoitus onnistuneesta kalaveden hoidosta. Ekologisen tilan luokittelun tavoitteena olevan hyvän tilan kannalta järvi on kuitenkin edelleen liian kalaisa. Särkikaloja kannattaa pyytää, sillä etenkin kalanjalostajien tavoittelemaa isoa särkeä on edelleen runsaasti kaupallisen kalastuksen tai hoitokalastuksen kohteeksi.
Vesijärven verkkokoekalastukset Kajaanselällä ja Enonselällä tehdään vuosittain osana Lahti Aqua Oy:n tarkkailuvelvoitetta. Viime kesänä tehtiin myös tarkkailuun joka toinen vuosi kuuluva Vääksynjoen sähkökoekalastus. Lisäksi Laitialanselällä tehtiin verkkokoekalastus osana Vesijärvisäätiön hallinnoimaa hanketta. Vesijärven kalataloudellista tarkkailua hoitaa Luonnonvarakeskus osana järven kunnostuksen tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa.
Ahvensaaliit runsaita kaikilla selillä
Vesijärven eri osien välillä ei yleensä ole kovin suuria eroja verkkokoekalastusten yksikkösaaliissa. Isoista selistä Kajaanselkä on keskimääräiseltä saalistasoltaan alhaisin, Enonselkä, Komonselkä ja Laitialanselkä ovat yleensä olleet hieman runsaskalaisempia. Matalat lahtialueet, etenkin Vähäselkä ja Kirkonselkä, ovat selvästi runsaskalaisempia ja särkikalavaltaisempia. Ne ovat myös ahvenen ja kuhan tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita, koska ne lämpenevät keväällä isoja selkiä nopeammin ja tarjoavat kalanpoikasille enemmän ravintoa.
Kajaanselällä petokalojen osuus saaliin painosta on pysynyt jo kauan yli 30 %:ssa ja oli viime kesänä 44 %. Vuosina 2021–2024 kuhaa on saatu edellisvuosia runsaammin. Ahvenen osuus Kajaanselällä on noussut vuosi vuodelta, eniten vuoden 2021 jälkeen, jolloin kuorekanta romahti. Kuore oli jo hiljalleen elpymässä, mutta viime kesänä kuore jälleen hiipui ahvenen vahvistuessa. Särkisaalis on pysynyt viime vuodet varsin vakaana. Muikkusaaliin kehitys on ollut alavireistä vuodesta 2016 saakka, joskin viime kesänä todettiin pientä nousua.
Enonselällä verkkokoekalastuksen saaliit nousivat viime kesänä parin laskuvuoden jälkeen. Ahvenkalojen osuus saaliin painosta (67-68 %) on nousut kahtena viime vuonna korkeimmaksi lähes 20 vuoden seurantajaksolla. Ahvenen osuus saaliista kasvoi selvästi vuoden 2021 kuoreromahduksen seurauksena. Enonselällä kuorekannan toipuminen on ollut hitaampaa kuin Kajaanselällä. Vaikka verkkosaaliit osoittivat pientä kasvua vuonna 2024, kaikuluotaustutkimus osoitti loppukesällä jälleen kuoreiden joukkokuoleman. Petokalojen painosaalisosuus on ollut kuluvalla vuosikymmenellä jopa hieman korkeampi kuin Kajaanselällä, vaikka jäikin viime kesänä hiukan pienemmäksi. Särkikalojen osuus saaliista on pysynyt melko vakaana.
Laitialanselällä kokonaissaalis on ollut nousussa viime vuosina. Myös ahvenkalavaltaisuus on vahvistunut. Vuoden 2024 kokonaissaaliin nousua selitti etenkin ahvenen erittäin voimakas runsastuminen. Myös kuha- ja lahnakannassa todettiin hienoista nousua. Sen sijaan kuorekanta, joka ei Laitialanselällä ole ollut kovin runsas, vaikutti hiipuneen vähiin. Petokalojen osuus saaliin painosta oli jakson 2017–2024 alhaisin, mutta 32 % on edelleen hyvää tasoa.
Lämmin kesä 2024 tuotti runsaasti poikasia
Erittäin lämmin kesä ja koko vuosi 2024 tuotti jälleen runsaan poikasvuosiluokan, etenkin Enonselälle ja Laitialanselälle. Myös Kajaanselällä sekä kuhan että ahvenen poikastuotto oli viime kesänä edellisvuosia parempi. Enonselällä ahven lisääntyi erittäin tehokkaasti, hyvän poikasvuoden 2021 veroisesti. Myös kuhan poikastuotto oli hyvä vuosina 2021 ja 2024. Laitialanselällä vuosi 2024 oli ennätysrunsas etenkin ahvenen osalta. Ahven lisääntyi erittäin tehokkaasti ja kuhallakin kesänvanhat poikaset olivat runsain joukko verkkosaaliissa. Särkikalojen poikasia ei koeverkoilla yleensä saada Vesijärvestä yhtä hyvin, joten niiden poikastuotannon vaihtelut eivät vaikuta vuotuisiin saaliisiin yhtä selvästi kuin ahvenkaloilla.
Kalaston runsaus laskee ekologisen tilan luokitusta
Vesijärven kalasto on ympäristöhallinnon ekologisen tilan luokittelussa käyttämiin vertailuarvoihin nähden liian runsas sekä lukumääräisesti että biomassan kautta arvioituna. Lämpiminä vuosina kalojen runsas poikastuotanto kasvattaa etenkin saaliskalojen lukumäärää, mikä laskee ekologisen tilan kalaindeksin arvoa. Vuoden 2024 koekalastustulosten perusteella Kajaanselän ja Enonselän kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa ja Laitialanselän välttävää tilaa. Kalaston rakenne on kuitenkin hyvä, ahvenkalat ovat särkikaloja runsaampia koeverkkojen saaliissa ja petokalojen osuus on korkea. Vesijärven merkittävimmät petokalat, kuha ja kookkaat ahvenet (≥ 15 cm), ovat kumpikin runsaita ja myös tavoiteltuja saaliskaloja. Ahvenkannat ovat kasvaneet tämän vuosikymmenen aikana kaikilla kolmella selällä, ja myös kuha on runsastunut etenkin Laitialan- ja Kajaanselällä.
Vääksynjoessa ei tavattu taimenen poikasia
Vääksynjoen sähkökoekalastusten tavoite on selvittää taimenen lisääntymistä joessa ja Vesijärven säännöstelyn mahdollista vaikutusta siihen. Vääksynjoen sähkökoekalastukset tehtiin kahdella koealalla syyskuussa 2024. Sähkökoekalastusten perusteella Vääksynjoen runsaimmista lajeista ahvenen saalismäärät nousivat reippaasti molemmilla koealoilla. Varsin korkea veden lämpötila koekalastusaikaan lienee suosinut ahvenen ja särkikalojen esiintymistä. Taimenen osalta tilanne oli huolestuttava; saaliiksi saatiin vain kaksi kookkaampaa taimenta, eikä pienempiä luonnonpoikasia tavattu lainkaan. Sähkökoekalastusten aikaan joen vesi oli vielä taimenelle korkea 19 °C. Joen poikastuotantoalueiden suojattomuus, kuivien aikojen alivirtaamat ja korkeat veden lämpötilat ovat todennäköisesti taimenkannan elpymisen pahin este.
Lue koko raportti täältä: Ala-Opas P. ja Ruokonen T. 2025: Vesijärven koekalastukset 2024. Luonnonvarakeskus.
Laitialanselän koekalastukset toteutettiin osana juuri päättynyttä Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin II -hanketta, jota rahoitti Hämeen ELY-keskus.
Lisätiedot, koekalastus:
Pasi Ala-Opas, Luonnonvarakeskus (LUKE)
pasi.ala-opas@luke.fi
p. 029 532 2263
Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin II -hanke:
Mirva Ketola
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137
