Vesijärven yleishyödylliset talviniitot saatiin tehtyä lauhasta talvesta huolimatta maaliskuussa. Kaikkiaan 11 kohteessa niitettiin yli 14 hehtaaria ruovikoita. Jään päältä tehtävällä ruovikoiden talviniitolla pyritään hidastamaan rantojen umpeenkasvua ja ruokoturpeen muodostumista. Korjattu ruokomassa hyödynnetään viherkattojen rakennusaineena.
Lauhan talven takia Vesijärven talviniitot vaikuttivat alkuun jopa epätodennäköisiltä, mutta vähäisen lumimäärän ansiosta ruovikoihin muodostui yllättävänkin hyvä jääkansi. Vesijärven keskimääräistä korkeampi vedenpinta edesauttoi ruovikkoalueiden jäätymistä. Kevät kiirehti tuloaan ennen niittäjien saapumista maaliskuun alussa. Talviniittoja saatiin tehtyä kaikkiaan 11 kohteessa reilun 14 hehtaarin verran.
Jään päältä tehtävällä ruovikoiden talviniitolla pyritään hidastamaan rantojen umpeenkasvua ja ruokoturpeen muodostumista. Talviniiton kohteiksi valitaan etenkin sellaisia tiheitä ruovikoita, joissa maatumiskehitystä voi tapahtua ja kesäniitto olisi hankalaa, jollei mahdotonta.
Ruoko nipuiksi ja hyötykäyttöön
Talviniitot Vesijärvellä teki nyt kolmatta kertaa virolainen niittourakoitsija Siim Sooster, Reedfly Oy:stä. Hänellä on pitkäaikainen kokemus ruovikoiden talviniitosta ja ruokokattojen teosta Virossa. Yrityksen niittokone leikkaa ruo’ot ja niputtaa ne valmiiksi. Niput heitetään niittokoneen lavalle sitä mukaa, kun niitä valmistuu. Leikatun ruo’on keruu on usein prosessin työläin osa, joten niputtava ja keräävä niittokone tehostaa olennaisesti talviniittoa.
Vesijärveltä kaikki talviniitoissa kerätty ruoko meni hyötykäyttöön viherkattojen osaksi Rakennusbetoni ja Elementti Oy:lle, joka kustansi materiaalin kuljetukset. Kaikkiaan ruokonippuja syntyi reilut 4400 kpl.
Jäätilannetta seurattava niittojen aikana tarkoin
Niitot alkoivat maanantaina 3.3.2025 Kirkonselältä ja etenivät rivakasti Niemelänlahdelle ja Häyhtön kautta Vähäselälle. Vähäselän pohjoisrannalla jää hieman petti niittokoneen alta, eikä suunniteltua aluetta voitu niittää aivan kokonaan. Seuraavaksi niittäjät suuntasivat Petäjälahdelle, Kajaanselän pohjoisrannalle, ja viikon päätteeksi lauantaina vielä Hammonjoen Säkkäränpohjaan.
Suunnitelmassa oli kaikkiaan 18 kohdetta, mutta yleensä kaikkea ei voida syystä tai toisesta niittää. Niin kävi nytkin. Niittokone on varsin painava, joten pitkiä jään ylityksiä jouduttiin sään voimakkaan lauhtumisen vuoksi välttämään. Tämän vuoksi ei päästy esimerkiksi Vehkosaaren salmeen eikä Maijanojalle. Kolmessa kohteessa ongelmana olivat jyrkät mäet, mitkä ovat talviolosuhteissa hankalia kuorma-autolle, jolla niittokone sekä niitetty materiaali kuljetetaan paikasta toiseen. Vaikka lunta oli ruovikoissa normaalia vähemmän, oli ruoko osassa kohteita lakoontunut lumituiskuissa. Tämän vuoksi pari pientä kohdetta jätettiin niittämättä.
Talviniiton tavoite
Talviniiton tavoitteena on vähentää paikalleen lahoavan, kuivan, ylivuotisen ruo’on määrää. Talviniitto ei taannuta ruovikon kasvua yhtä nopeasti kuin kesäniitto, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa. Varjostuksen vähentyessä kasvu voi jopa parantua. Talviniitto kuitenkin ehkäisee ruokoturpeen muodostumista, joka lahtialueilla johtaa umpeenkasvuun eli ruovikoiden muuttumiseen maa-alueiksi.
Talviniitto voi myös vähentää haitallisen kasvihuonekaasun, metaanin, muodostumista tiheissä, maatuvissa ruovikoissa. Ruovikkoon niitetyt väylät voivat myös ylläpitää ruovikkoalueiden monimuotoisuutta ja linnustollista arvoa umpeenkasvua ehkäisemällä. Lintualueille niittoja suunniteltaessa on kuitenkin aina huomioitava, että ruovikkolinnuille jää kevääksi riittävästi suojaa.
Koneellinen talviniitto vaatii kesäniiton tavoin vesialueen omistajan luvan sekä ilmoituksen ELY-keskukseen. Niittojäte on aina nostettava pois vesialueelta.
Talviniitot toteutettiin osana Vesienhoidon toimenpiteillä tuloksiin -hanketta, jolle on jätetty avustushakemus Hämeen ELY-keskukseen, vesien- ja merenhoidon sekä vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137
