Haritunjoen valuma-alueen vesienhallinnan suunnitelma on valmistunut. Suunnitelman tavoitteena on ollut löytää kohteita, joilla Vesijärven kiintoaine- ja ravinnekuormaa voitaisiin vähentää tavalla, joka olisi myös maanomistajien näkökulmasta kannattavaa ja hyödyllistä. Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä pyritään edistämään tapauskohtaisesti maanomistajien kanssa heidän omilla maillaan.
Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on Vesijärven kunnostuksen keskeisiä tavoitteita, vaikka sen toteuttaminen on erittäin hidasta. Vähäselkään laskevan Haritunjoen valuma-alue on koko Vesijärven suurin osavaluma-alue ja sen tuoman kuormituksen hallintaan pyritään kokonaisvaltaisen vesienhallinnan suunnittelun kautta. Koko valuma-alueen kattavassa tarkastelussa otetaan huomioon peltojen vesitalouden hallinnan ja viipymän kasvattamisen tarpeet mutta myös luonnon monimuotoisuus.
Toimenpidetarpeita tunnistettiin 20 kohteessa
Haritunjoen valuma-alueella on kartoitettu vesienhallinnan ongelmia erityisesti maatalousalueilla, joilla maaperä on paikoin tiivistynyt liikaa ja johtanut peltojen lisääntyviin märkyysongelmiin. Haritunjoen vesienhallinnan suunnitelma pyrkii vastaamaan ongelmiin tarjoamalla keinoja, joilla märkyysongelmia voidaan kustannustehokkaasti vähentää. Esimerkiksi uomassa olevien virtausesteiden sopivalla poistolla voidaan parantaa peltomaan toimivaa vesitaloutta. Virtausesteiden poisto edellyttää kuitenkin aktiivista panostusta maan rakenteen parantamiseen, jotta vesistökuormitus vähenee, eivätkä pelloilta huuhtoutuvat ravinteet kulkeudu entistä nopeammin järveen.
Haritunjoen valuma-alueelta löydettiin kaikkiaan 20 mahdollista kohdetta toimenpiteille. Näistä lähes puolessa (9 kpl) kyse on peltomaan rakenteen ja vesitalouden parantamisesta, kuudessa vesiensuojelua edistävälle rakenteelle sopivista paikoista ja viidessä vesien johtamiseen liittyvistä toimista.
Työn yhteydessä aktivoitiin suunnittelualueen alaosissa sijaitseva Haritunjoen ja Ilmotunjärven ojitusyhteisö, joka vastaa pääuoman kunnostustoimenpiteistä. Ojitusyhteisö kokoontui 20.3.2023 ja 30.11.2023.
Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää maanomistajien aktiivisuutta
Tunnistettujen toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää maanomistajien aktiivisuutta. Erityisesti alueen isojen maanomistajien mukaan saaminen on tärkeää, jotta toteutuksessa päästään aidosti eteenpäin. Hankkeessa tehdyt mittaukset ja suunnitelmat ovat käyttökelpoisia usean vuoden ajan.
Vesijärvisäätiön on mahdollista tukea toimenpiteiden toteuttamista vuoden 2024 aikana. Näillä näkymin rahoitusta on käytettävissä marraskuun loppuun saakka. Aloite toimenpiteisiin täytyy tulla maanomistajien ja/tai ojitusyhteisön kautta. Yhteydenotot olisi hyvä tehdä kevään 2024 aikana.
Vesienhallinnan parantaminen tarjoaa parhaimmillaan hyötyä sekä maanomistajalle, luonnon monimuotoisuudelle, että vesistökuormituksen hallinnan kannalta. Haritunjoen valuma-alueelta saatuja kokemuksia käytetään jatkossa myös esimerkkinä ja toimintamallina työn laajentamiseksi muille Vesijärven osavaluma-alueille.
Haritunjoen vesienhallinnan kokonaisvaltainen suunnittelu on tehty osana kansainvälistä Leader -hanketta HOLA LAKE II – Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen II. Vesijärven hankeosuus on saanut rahoitusta Etpähä ry:n ja Päijänne-Leader ry:n kautta. Suunnitelman laati FM Mikko Ortamala KVVY Tutkimus Oy:sta.
Tutustu suunnitelmaan: Haritunjoen valuma-alueen vesienhallintakohteiden esiselvitys (tiedosto on suuri, joten latautuminen näytölle saattaa kestää hetken)
Lisätiedot:
Heikki Mäkinen
Toimitusjohtaja
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
