Hahmajärven tilaa esiteltiin maanantaina 29.1.2024 pidetyssä Hahmajärvi-illassa Herralan koululla. Alueellisesti merkityksellisen järven tila on kehittynyt monilla mittareilla parempaan suuntaan, mutta myös heikkeneviä merkkejä on nähtävissä.
Hahmajärvi on runsasravinteinen matala humusjärvi
Hahmajärvi on kooltaan 93 ha ja sen suurin syvyys on noin 7–8 metriä. Matala humuspitoinen järvi laskee Hahmajokea pitkin Luhdanjokeen ja edelleen Porvoonjokeen. Hahmajärvestä on hyvä velvoitetarkkailusta kertynyt seuranta-aineisto, sillä sen valuma-alueella on sijainnut vuonna 2020 toimintansa lopettanut turvetuotantoalue.
Hahmajärven vesi on lievästi sameaa ja humuspitoista. Levätuotannon määrää kuvaava klorofyllipitoisuus nousee ajoittain korkeaksi. Sinilevistä on ajoittaisia havaintoja. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat lähes 40 vuoden seurannan aikana vähitellen laskeneet. Rehevyystasoa määrittelevän fosforin pitoisuus on edelleen rehevän veden tasolla. Pohjanläheisen veden happitilanne on heikko sekä kesällä että talvella.
Kasvillisuus pääosin ilmaversoisia (järvikorte, järviruoko, järvikaisla), kelluslehtisistä esiintyy mm. uistinvitaa ja ulpukkaa. Asukkaiden kertoman mukaan siimapalpakko on paikoin runsastunut haitaksi asti.
Kalastossa särki ja ahven ovat valtalajeja, alueelle on istutettu onnistuneesti kuhaa ja sen kanta on varsin hyvä. Aiemmin runsas rapukanta on taantunut ja lähes hävinnyt n. 10 vuotta sitten.
Valuma-alueesta lähes kolme neljäsosaa on Varsaojan valuma-aluetta. Varsaojalle on laadittu valuma-alueen kattava yleissuunnitelma (2020), jossa on tunnistettu keinoja veden viivyttämiseksi ja puhdistamiseksi valuma-alueella.
Keskustelussa nousi esiin Hahmajärven merkittävä virkistyskäyttöarvo
Hahmajärvi-illassa Hahmajärven tilaa koskevan alustuksen jälkeen käytiin keskustelua Hahmajärven tilasta ja millaisia ongelmia tai haasteita on havaittu.
Uimaranta on kylällä tärkeä kohtaamispaikka ja se kerää kävijöitä myös muualta. Esiin nousi uimarannan kehittämiseksi useita toiveita, kuten hyppymahdollisuuden palauttaminen, jyrkkäprofiilisen rannan turvallisuuden parantaminen sekä ajoyhteyden katkaiseminen rantaan. Nämä toiveet on viety eteenpäin myös Hollolan kunnan suuntaan.
Vesikasvillisuuden koettiin paikoin runsastuneen liiaksi ja sen rajoittamista toivottiin. Paikoin järvessä on mataloituneita alueita, etenkin Varsaojan suun edustalla ja pohjoispäässä lähellä luusuaa, joille on kerääntynyt kiintoainesta ja vähitellen myös kasvillisuutta.
Järven kalasto on rakenteeltaan hyvä ja kalaston rakenteen toivottiin pysyvän hyvänä myös tulevaisuudessa. Hyvän kalaston ovat huomanneet myös muualta tulevat virkistyskalastajat ja tilaisuudessa keskusteltiinkin mahdollisuudesta hakea moottorivenekieltoa järvelle.
Hahmajärveen liittyviä toiveita ja tarpeita voi tuoda esiin jatkossakin. Ajatuksena on, että jos alueella on innostusta, voitaisiin joidenkin toimien toteuttamiseen hakea rahoitusta. Tukea toimien tunnistamiseen ja mahdolliseen hankerahoituksen hakuun on tarjolla! Voit ottaa rohkeasti ja matalalla kynnyksellä yhteyttä Vesijärvisäätiöön tai Hollolan kuntaan!
Säännöstelypadon muutos pohjapadoksi etenee
Hahmajärven heikkokuntoisen säännöstelypadon uudistaminen pohjapatorakenteeksi on Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä ja sen kuuleminen on tulossa myöhemmin tänä vuonna. Padolla ei muuteta merkittävästi nykyisiä Hahmajärven vedenkorkeuksia. Padonmuutos voidaan toteuttaa aikaisintaan, kun vesilain mukainen lupapäätös on lainvoimainen, toivottavasti noin vuoden kuluttua.
Luvituksen aikana kerätään padonmuutoksen toteuttamiseksi tarvittavaa rahoitusta ja suunnitellaan kokonaisuutta. Yhdessä kylän aktiivisten asukkaiden kanssa pyritään löytämään kokonaisuus, jolla voidaan edistää Hahmajärven tilan hyvää kehitystä.
Hahmajärvi-illan esitys sekä säännöstelypadon muuttamisen lupahakemuksen asiakirjoja on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta.
Anna Hakala
Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 040-552 6466
e. anna.hakala@vesijarvi.fi
