Ruovikoiden talviniitoilla pyritään hidastamaan rantojen umpeenkasvua ja ruokoturpeen muodostumista. Tänä vuonna talviniittoja Vesijärvellä jatkoi viime vuoden tapaan virolainen niittourakoitsija Siim Sooster, Reedfly Oy:stä. Heillä on pitkäaikainen kokemus ruovikoiden talviniitosta ja osaamista myös ruokokattojen teossa. Siim Sooster kertoikin, että viime vuonna leikatuissa kohdissa kasvoi nyt hyvälaatuista ruokoa. Yrityksen niittokone leikkaa ruo’ot ja niputtaa ne valmiiksi. Niput heitetään niittokoneen lavalle sitä mukaa, kun niitä valmistuu. Niputtava ja keräävä niittokone tehostaa olennaisesti talviniittoa, sillä leikatun ruo’on keruu on usein prosessin työläin osa.
Jää oli parempi kuin viime vuonna, silti se voi ruovikossa pettää
Tänä talvena oli runsaasti kovia pakkasia, mutta myös lunta, joka on erittäin hyvä eriste. Ruovikot eivät jäädy yhtä tukevasti kuin ulappa-alueet, ja lisäksi niihin kertyy helposti lunta. Vaikka ulappa-alueella jäätä oli jopa yli 40 cm, ruovikossa jäätä saattoi olla alle 10 cm. Ensimmäinen kohde aiheuttikin yllätyksen, ja niittokone osittain upposi jään pettäessä. Niittokoneen nosto-operaatiota vaikeutti kova pakkanen, joka haittasi alkuvaiheen niittoja muutoinkin. Kone saatiin kuitenkin ylös vaurioitta ja niitot pääsivät jatkumaan. Työn edessä täytyi tehdä useita koeporauksia, jotta voitiin varmistua jään kestävyydestä. Pitemmälle maatuneilla alueilla vaaraa uppoamisesta ei ole, vaikka ne jäätyvät yleensä heikosti. Niittokone liikkuu teloilla, joten se soveltuu maatuneiden alueiden niittoon hyvin.
Niittoalaa kertyi vajaa 16 ha
Niitot alkoivat Kutajoen suunnalta 8. helmikuuta. Alun hankaluuksien jälkeen niitot sujuivat hyvin ja etenivät Kutajoelta Häyhdön kautta Vähäselälle. Tämän jälkeen niitoissa oli pieni tauko. Viimeinen kohde Petäjälahdella niitettiin suojasäässä helmikuun lopussa. Talviniittosuunnitelman kolmestatoista niittokohteesta saatiin niitettyä kymmenen joko kokonaan tai osittain. Niittoalaa kertyi yhteensä 15,8 ha. Tänä vuonna onnistuttiin niittämään myös sellaisia kohteita, jotka viime vuonna eivät onnistuneet. Vain muutama kohde tai sen osa piti jättää niittämättä liian ohuen jään takia. Myös Korpilahteen ja Huitunpohjaan johtava tie osoittautui kuorma-autolla liikkuville niittäjille hankalaksi. Kuorma-autoa käytettiin sekä niittokoneen että ruokonippujen siirtoon.
Ruoko hyötykäyttöön
Ruokonippuja kertyi kaikkiaan noin 10 290 kpl, mikä tarkoittaa reilua 500 kuutiota niitettyä ruokoa. Kaikki niitetty ruoko saatiin hyötykäyttöön. Pääosa nipuista meni viherkatoissa käytettäväksi Rakennusbetoni ja Elementti Oy:lle, joka myös vastasi ruokonippujen kuljetuskustannuksista. Pieni osa, noin 350 nippua otettiin omaan talteen ruokosuodatinkokeilun jatkamista varten.
Talviniiton tavoite
Talviniiton tavoitteena on vähentää paikalleen lahoavan ylivuotisen ruo’on määrää. Talviniitto ei taannuta ruovikon kasvua yhtä nopeasti kuin kesäniitto, sillä ravinteet ovat talvella juuristossa. Varjostuksen vähentyessä kasvu voi jopa parantua. Talviniitto kuitenkin ehkäisee ruokoturpeen muodostumista, joka lahtialueilla johtaa umpeenkasvuun eli ruovikoiden muuttumiseen maa-alueiksi. Talviniitto voi myös vähentää haitallisen kasvihuonekaasun, metaanin, muodostumista tiheissä, maatuvissa ruovikoissa. Ruovikkoon niitetyt väylät voivat myös ylläpitää ruovikkoalueiden monimuotoisuutta ja linnustollista arvoa umpeenkasvua ehkäisemällä.
Koneellinen talviniitto vaatii kesäniiton tavoin vesialueen omistajan luvan sekä ilmoituksen ELY-keskukseen. Niittojäte on aina nostettava pois vesialueelta.
Talviniitot olivat osa Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin 2022–2024 -hanketta, jolle on saatu rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta Hämeen ELY-keskuksen kautta.
Katso viime vuonna kuvattu video talviniitosta Reedfly Oy:n niputtavalla niittokoneella!
Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
mirva.ketola@vesijarvi.fi
p. 044 973 5137
