Vesijärvisäätiön organisoimat niitot toteutettiin jälleen vesi- ja ranta-alueiden omistajien sekä niittourakoitsijan yhteistyönä. Kaikkiaan niitettiin 26 kohdetta. Vesijärven vuotuisten kesäniittojen tavoitteena on vähentää lahdenpohjukoiden ja salmipaikkojen umpeenkasvua sekä avata vesialuetta virkistyskäytön kannalta keskeisillä yhteisillä alueilla, kuten uima- ja venerannoilla.
Niitot toteutti RantaService Oy nyt toista kertaa
Niittourakoitsijaksi valittiin viime vuonna kilpailutuksen kautta RantaService Oy, joka toteutti Vesijärven kesäniitot nyt toista kertaa. Heillä on käytössään Truxor-niittokone, sekä keruukalustona alumiiniponttoonivene, joka liikkuu matalassakin vedessä. Etenkin loivemmilla rannoilla käytettävissä olevalla niittokoneella on mahdollista saada niitetty materiaali tuotua kovalle maalle ilman erillistä nostokalustoa. Niittojen edetessä niittoalueista otettiin myös ilmakuvia dronen avulla. Kuvista toteutuneet niittoalueet on helppo todeta. Kuvat auttavat myös tulevien niittojen suunnittelussa.
Kuva: Truxorissa oli käytössä myös niittopää, joka toimii samalla kauhana. Tämä helpottaa niitetyn materiaalin tuomista maalle sekä keruuta tuulisemmalla säällä.
Alussa tuulet suosiolliset, lopussa tuulet yltyivät
Vesijärven niittosuunnitelmaan saadussa ELY-keskuksen lausunnossa määritelty varhaisin aloituspäivä niitolle oli osassa kohteita elokuun 1. päivä, ja luontoarvoiltaan tärkeämmissä kohteissa vasta 15. päivä. Tämä huomioitiin niittojen suunnittelussa, jotta aikaa vieviltä edestakaisilta siirtymiltä eri selkien välillä vältyttäisiin.
Niitot aloitettiin elokuun alussa Kajaanselältä Korpilahdesta ja Huitunpohjasta, minkä jälkeen niitot etenivät Vaanian vesialueille. Niitot etenivät aluksi hyvin, sillä sää suosi niittoja eikä voimakkaita tuulia ollut. Petäjälahden jälkeen niittäjät siirsivät koneet autokyydillä Laitialanselälle sekä Kirkonselälle. Siellä tuulet alkoivat hieman voimistua, mutta kohteita saatiin niitettyä lähes suunnitellussa aikataulussa. Laitialanselältä niitot siirtyivät Enonselälle ja Paimelanlahdelle. Viikon 34 lopussa tuulet voimistuivat selvästi. Elokuun viimeisellä viikolla niiteltiin vielä Isosaaren salmessa sekä lopuksi vallitsevan etelätuulen takia väliin jääneellä Niemelänlahdella. Niitot saatiin päätökseen 29. elokuuta. Niittosuunnitelman kaikki 26 kohdetta saatiin niitettyä lähes suunnitelman mukaisesti, mikä tekee noin 24 ha. Työn aikana vältyttiin suuremmilta laiterikoilta, vaikka veden pinta oli elokuussa suhteellisen alhaalla.
Osakaskunnat mukana
Vesijärvisäätiö vastaa yleishyödyllisten niittojen organisoinnista ja niittokustannuksista. Osakaskunnat tai rannanomistajat puolestaan vastaavat oman rantansa osalta niittojätteen nostosta ja poiskuljetuksesta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Niitot suunnitellaan keväällä, ja silloin otetaan vastaan toiveita Vesijärven yleishyödyllisten niittojen kohdealueista vesialueen omistajilta eli osakaskunnilta. Osakaskunnan rantojen lisäksi niitettiin Hollolan kunnan uima- ja venerantoja. Lahden kaupungin satamien ja venerantojen niitosta vastaa puolestaan Lahden kaupunki omana työnään.
Osa Vesijärvisäätiön yleishyödyllisten niittojen kohteista on mukana lähes vuosittain, mutta kohteita pyritään myös vaihtamaan. Kun yhdessä paikkaa on niitetty useampana vuonna peräkkäin, voidaan kohteen niitoissa pitää taukoa ja niittää sen sijaan jossain toisaalla.
Koneelliset niitot edellyttävät aina niittoilmoituksen teon
Vesikasvillisuuden koneellinen poisto edellyttää aina niittoilmoituksen tekemistä paikalliselle ELY-keskukselle. Niittoilmoituksen perusteella ELY-keskus antaa lausunnon, jossa voidaan määritellä erityisehtoja niiton toteutukselle. Niittoilmoitus kannattaa tehdä ajoissa, vähintään kuukautta ennen aiottuja niittoja. Myös yksityisiä rantoja niitättävien on hyvä muistaa olla liikkeellä ajoissa keväällä: sopia urakka niittäjän kanssa sekä tehdä niittoilmoitus ELY-keskukseen ja ilmoittaa vesialueen omistajalle. RantaService Oy niitti tilauksesta jonkin verran myös yksityisiä rantoja, joissa ilmoitukset olivat tehtyinä.
Niitoissa muistettavaa
Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa, joten tavoitteena ei koskaan ole poistaa kaikkea kasvillisuutta. Ruovikot ovat tärkeä elinympäristö monille vesilinnuille, kaloille ja pohjaeläimille. Vesikasveilla on monia edullisiakin vaikutuksia veden laatuun, sillä ne sitovat pohja-aineksen paikoilleen ja pidättävät valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Veden alla kasvavat uposkasvit ja niiden pinnalle kiinnittyneet mikroskooppiset levät sitovat itseensä osan veden ravinteista. Näin ne ehkäisevät sinileväkukintoja ja edesauttavat veden pysymistä kirkkaana. Vesikasvillisuus myös vaimentaa aallokkoa ja ehkäisee rannan eroosiota.
Kesäniitot toteutettiin osana Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin 2022-2024-hanketta, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Vesiensuojelun tehostamisohjelman varoista.
Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
puh. 044 973 5137
s-posti: mirva.ketola@vesijarvi.fi
