Velvoitetarkkailu sekä sitä täydentävä tarkkailu tuottavat myös biologista seurantatietoa. Avovesikaudella kolmelta velvoitetarkkailun runkopisteeltä (Lankiluoto, Komonselkä, Kajaanselkä) otetaan klorofylli-a ja kasviplanktonnäytteet. Täydentävän tarkkailun näytepisteiltä otetaan klorofyllinäytteet elokuussa. Laitialanselän tarkkailua on viime vuosina laajennettu siten, että näytteet otetaan myös kesäkuussa ja näytteenotto sisältää myös kasviplanktonnäytteet.
Velvoitetarkkailu sisältää myös Vesijärven kalataloudellisen tarkkailun, johon kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset ja kalastuskirjanpito vuosittain, Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi. Kalataloudellista tarkkailua on viime vuodet tehnyt Luonnonvarakeskus (LUKE). Muilla selillä koekalastuksia on tehty aika ajoin hanketyönä. Enonselän kuorekannan tilaa on seurattu vuosittain kaikuluotauksin ja koetroolauksin niin ikään hanketyönä. Myös Kajaanselällä olisi lähivuosina tarvetta kaikuluotauksiin ja koetroolauksiin, koska selällä on olemassa viitteitä tilan heikentymisestä.
Vesijärven eläinplanktonia on tutkittu ottamalla eläinplanktonnäytteet vuosittain kahden viikon välein kesä-syyskuussa. Eläinplanktonnäytteenoton yhteydessä mitataan myös hapen ja lämpötilan vertikaaliprofiilit metrin välein pinnasta pohjaan. Enonselän kuore- ja eläinplanktonseurannat ovat alkaneet 1990-luvulla osana Helsingin yliopiston tutkimustoimintaa, ja jatkuvat nykyään usean toimijan yhteistyönä.
Myös pohjaeläimistöä on seurattu aika ajoin, laajimmin Enonselällä hapetuksen vaikutusten arviointiin liittyen vuosina 2009-2020. Pohjaeläinlajistoa ja pohjaeläinten määrän seurantaa on tarkoitus jatkaa joka toinen vuosi Enonselällä ja Laitialanselällä. Seurannan jatko vuosille 2024 ja 2026 edellyttää rahoituksen varmistamista.
Kuva: Piileviä (c) Lasse Tuominen.
Kalaston seuranta Vesijärvellä
Vesijärven Enonselän kalaston seuranta alkoi jo tehokalastushankkeen yhteydessä 1990-luvun vaihteessa. Tehokalastusvaiheen aikana kalakantojen kehitystä tutkittiin useilla menetelmillä, mm. populaatioanalyysillä ja kaikuluotauksella. 2000-luvulla Enonselän kalastoa alettiin seurata vuosittaisilla verkkokoekalastuksella sekä kaikuluotauksilla ja koetroolauksilla.
Enonselällä ja Kajaanselällä verkkokoekalastus tehdään nykyään vuosittain osana Vesijärven kalataloudellista tarkkailua, mikä kuuluu Aqua Palvelu Oy:n laimennusveden käyttöluvan ehtoihin. Muilla selillä koekalastuksia tehdään ajoittain. Vesijärven kalataloudellista tarkkailua on hoitanut Luonnonvarakeskus osana järven kunnostuksen tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa.
Verkkokoekalastuksella saadaan yleiskuva kalojen runsaudesta ja kalakantojen rakenteesta. Pyydyksenä käytetään Nordic-yleiskatsausverkkoa, jossa samaan 30 metriä pitkään ja 1,5 m korkeaan verkkoon on pauloitettuna 12 eri solmuväliä, 2,5 metrin pätkä kutakin. Pienin solmuväli on vain 5 mm ja se pyytää 3-5 cm pituisia kalanpoikasia. Suurin solmuväli 55 mm pyytää keskimäärin kilon painoisia kaloja. Menetelmällä pyritään pyytämään tasaisesti kaikkia kalalajeja ja kokoluokkia. Pitkässä kuvassa Nordic-koeverkkokalastukset antavat hyvän kuvan kalakantojen runsaudessa ja rakenteessa tapahtuvista muutoksista, vaikka joitakin eroja eri lajien pyydystettävyydessä onkin.
Enonselän kuorekannan tilaa on seurattu 2000-luvulla sekä 2010-luvulta lähtien lähes vuosittain kaikuluotauksella sekä samanaikaisella koetroolauksella. Kaikuluotaustutkimus tehdään kahtena ajankohtana, kesäkerrostuneisuuden alussa ja loppupuolella. Enonselän yli 6 m syvä alue kaikuluodataan tutkimuskaikuluotaimella päiväsaikaan samoja, etelä-pohjoinen -suuntaisia linjoja pitkin. Linjoja on 12 ja ne sijaitsevat 500 m välein. Kaikuluotausten kanssa tehdään samanaikaisia koetroolauksia lajikoostumuksen, kokojakauman ja kaikuluotaimen pintakatvealueen kalamäärän selvittämiseksi. Troolin perän silmäharvuus on 3 mm, joten siihen jäävät varsin pienetkin kalat. Kunkin lajin vetokohtainen saalis punnittaan, lisäksi lasketaan lajikohtaiset yksilömäärät, mitataan pituusjakaumat sekä arvioidaan kuoreiden kuntoa.
Vesijärven kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän verkkokoekalastusten lisäksi Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi. Mäti- ja pienpoikasistutuksia seurataan säännöllisesti Petokalarahaston, Salpauksen oppilaitoksen ja Hammonjoen velvoitetarkkailujen kautta.
